Sananlaskujen kirja 12 luku

1 Joka rakastaa tietoa, rakastaa kuria, tyhmä se, joka nuhteita vihaa.

2 Hyvä ihminen on Herralle mieleen, mutta juonittelijan hän tuomitsee.

3 Vääryyden varassa ei kukaan kestä, mutta vanhurskas on vankasti juurillaan.

4 Kunnon vaimo on miehensä kruunu, kunnoton on kuin hivuttava tauti.

5 Hurskaiden aikeet ovat puhtaat, jumalattomilla on vilppi mielessä.

6 Väärämielisen sanat ovat tappava loukku, oikeamielisen puhe on pelastukseksi.

7 Jumalaton kaatuu, eikä mitään jää, mutta vanhurskaiden suku säilyy.

8 Mitä viisaampi, sitä kiitetympi, tyhmyri kerää vain halveksuntaa.

9 Parempi elää vaatimattomasti ja palvelijatta kuin leveästi mutta leivättä.

10 Kunnon ihminen muistaa karjansa tarpeet, jumalaton ei sääliä tunne.

11 Leivässä pysyy, joka pellollaan pysyy, mieletön se, joka tavoittelee tyhjää.

12 Jumalaton tavoittelee pahojen saalista, vanhurskas pysyy juurillaan.

13 Joka pahoja puhuu, kaatuu omaan ansaansa, vanhurskas selviää ahdingosta.

14 Puheistaan ihminen palkitaan, teot kiertyvät tekijänsä eteen.

15 Tyhmä pitää omaa tietään oikeana, viisas se, joka neuvoja kuulee.

16 Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee.

17 Oikeutta auttaa, joka totta puhuu, valehtelija on vääryyden asialla.

18 Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä.

19 Totuuden sanat kestävät iäti, valheen sanat vain tuokion.

20 Itsensä pettää, joka pahoja hautoo, iloita saa, joka hyviä neuvoja antaa.

21 Hurskas on turvassa kaikelta pahalta, jumalaton suistuu onnettomuuksiin.

22 Petollista puhetta Herra ei siedä, sanansa pitävä on hänelle mieleen.

23 Viisas ei kersku tiedoillaan, tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä.

24 Ahkera päätyy päälliköksi, laiskuri toisten käskettäväksi.

25 Huoli masentaa ihmismielen, hyvä sana sen ilahduttaa.

26 Hurskas pysyy kaukana pahasta, jumalattomien tie vie harhaan.

27 Veltto pyyntimies ei tavoita saalista, ahkeralle kertyy rikkauksia.

28 Vanhurskauden polku vie elämään, mutta monet kulkevat kuoleman tietä.