![[i]](i.gif)
Sinä päivänä hän sanoi: "Te, jotka tahdotte
kukistaa jebusilaiset, pistäkää hengiltä nuo sokeat
ja rammat, joita Daavid ei voi sietää."* Tämän
vuoksi sanotaan: "Sokeat ja rammat eivät pääse
sisälle pyhäkköön."
1 Kaikki Israelin heimot saapuivat Hebroniin Daavidin luo ja sanoivat: "Sinä ja me olemme samaa lihaa ja verta. 2 Jo aikaisemmin, silloin kun Saul vielä oli kuninkaamme, sinä johdit Israelia sen sotaretkillä. Herra on sanonut sinulle: 'Sinä olet kaitseva minun kansaani Israelia, ja sinusta tulee Israelin hallitsija.'" 3 Myös kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan luo Hebroniin. Kuningas Daavid solmi siellä heidän kanssaan liiton Herran edessä, ja he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi.
4 Kuninkaaksi tullessaan Daavid oli kolmikymmenvuotias, ja hän hallitsi neljäkymmentä vuotta: 5 seitsemän vuotta kuusi kuukautta Juudan kuninkaana Hebronissa ja kolmekymmentäkolme vuotta koko Israelin ja Juudan kuninkaana Jerusalemissa.
6 Kuningas lähti miehineen Jerusalemiin niitä
jebusilaisia vastaan, jotka yhä asuivat maassa. Nämä
sanoivat Daavidille: "Tänne sinä et pääse, sokeat ja
rammatkin pystyvät torjumaan sinut." Tällä he
tarkoittivat, ettei Daavid koskaan pääsisi
kaupunkiin.
7 Mutta Daavid valtasi Siionin
linnoituksen, josta sitten tuli Daavidin kaupunki.
8 Sinä päivänä hän sanoi: "Te, jotka tahdotte
kukistaa jebusilaiset, pistäkää hengiltä nuo sokeat
ja rammat, joita Daavid ei voi sietää."* Tämän
vuoksi sanotaan: "Sokeat ja rammat eivät pääse
sisälle pyhäkköön."
9 Daavid asettui asumaan linnoitukseen ja nimesi
paikan Daavidin kaupungiksi. Hän laajensi sitä eri
suuntiin Millon* ja keskustan välillä.
10 Daavidin
mahti kasvoi yhä, sillä Herra Jumala Sebaot oli
hänen kanssaan.
11 Tyroksen kuningas Hiram lähetti Daavidin luo lähettiläitä sekä toimitti hänelle setripuuta, kirvesmiehiä ja kivenhakkaajia, ja nämä miehet rakensivat Daavidille palatsin. 12 Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänen asemansa Israelin kuninkaana ja antanut hänen kuninkuutensa menestyä kansansa Israelin vuoksi.
13 Sen jälkeen, kun Daavid oli siirtynyt Hebronista Jerusalemiin, hän otti vielä useita vaimoja ja sivuvaimoja, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä. 14 Hänen Jerusalemissa syntyneiden poikiensa nimet olivat Sammua, Sobab, Natan, Salomo, 15 Jibhar, Elisua, Nefeg, Jafia, 16 Elisama, Eljada ja Elifelet.
Daavid tuli
Baal-Perasimiin, löi siellä filistealaiset ja sanoi:
"Herra on murtanut viholliset minun edestäni niin
kuin vedet murtavat padon." Tämän vuoksi paikka sai
nimen Baal-Perasim.*
21 Filistealaiset jättivät
sinne jumalankuvansa, ja Daavid ja hänen miehensä
kuljettivat ne pois.
22 Mutta filistealaiset tulivat uudelleen ja levittäytyivät Refaiminlaaksoon. 23 Daavid kysyi Herralta neuvoa, ja Herra vastasi: "Älä mene heitä vastaan, vaan kierrä heidän taakseen ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden kohdalta. 24 Kun kuulet puiden latvoista kuin askelten kahinaa, lähde silloin hyökkäykseen. Se on merkkinä siitä, että Herra on lähtenyt edelläsi tuhoamaan filistealaisten leirin." 25 Daavid teki niin kuin Herra oli käskenyt, ja hän löi filistealaiset ja ajoi heitä takaa Gebasta Geserin liepeille asti.