FUNET-klubi������������������������������������������������������������������ KOKOUSMUISTIO
����������������������������������������������������������������������������������������� 14.6.2000
FUNET-KLUBIN VUOSIKOKOUS
Aika������������������������ Keskiviikko 14.6.2000
klo 12:15 � 15:30
Paikka������������������� Auditorio, VTT:n
p��rakennus, Vuorimiehentie 5, Otaniemi
Puh.johtaja�������� Lars Backstr�m
Sihteeri����������������� Paavo Moilanen
Osallistujat�������� Kokoukseen osallistui� 52 henkil�� 39 organisaatiosta.
Osallistujaluettelo on dokumentin lopussa.
1.� Kokouksen avaus
Lars Backstr�m ty�valiokunnan puheenjohtajan
ominaisuudessa avasi kokouksen ja toivotti l�sn� olevat tervetulleeksi
Funet-klubin viidenteen vuosikokoukseen.�
�
2.� FUNET � tilannekatsaus
2.1.� Vuoden 2001 FUNET-maksut (Markus Sadeniemi)
Laskutuskaava, joka on ollut k�yt�ss� pari vuotta s�ilyy ennallaan v.2001. Laskutuskaavan uusiminen oli ty�valiokunnassa pohdittavana, mutta siell� p��dyttiin lykk��m��n uudistamista Funet 2001-k�ytt��noton yhteyteen.
Laskutus perustuu asiakasorganisaation kokoon
(henkil�m��r��n) ja ulkomaanliikenteen sis��np�in tulevan liikenteen m��r��n,
joka on� mitattu ruuhka-aikana
maalis/huhtikuussa ja loka/marraskuussa.
OPM tukee korkeakoulujen osuutta ja muut
maksavat 70% kalliimman hinnaston mukaan. Ammattikorkeakoulujen asemasta on
k�yty keskusteluja OPM:n suuntaan ja ne tulevat verkkoliittym�n suhteen� samaan asemaan yliopistojen kanssa ja niiden
keskitetty rahoitus lis��ntyy. Virallisia p��t�ksi� asiasta ei kuitenkaan viel�
ole.
Funetin j�senmaksut ensi vuodelle p��tet��n
lopullisesti syyskuussa. Maksut s�ilyv�t keskim��rin ennallaan.
Kokouskutsun liitteen� oleva maksutaulukko on laskettu olettaen, ett�
laskutuskaava s�ilyy samana eik� hinnankorotuksia liikenteen lis��ntymisest�
huolimatta tarvita. On kuitenkin korostettava, ett� t�h�n liittyy paljon
ep�varmuustekij�it�: Funet 2001-verkon hinta, valuuttakurssit ja my�s OPM:n
maksuosuus.
FUNET, menot v.2001
�kotimaan verkko ������������� ���������������� ��9,0 Mmk���
�kansainv�liset yhteydet����������������� 20,0 Mmk
�muut�������������������������
���������������� ����������������� �6,6 Mmk
�laitehankinnat��������������������� � �������������� 4,5 Mmk
�yhteens����������������������������������������������������� 40,1
Mmk
�lis�ksi er�it� kehityshankkeita (OPM/yo)
Kotimaan verkko-osuuteen tulee kasvua siit�, ett�
osa ammattikorkeakoulujen nyt itse maksamista kuluista tulee jatkossa Funetin
kautta.
NORDUnet-maksut alenevat vaikka kapasiteetti
kaksinkertaistuu (ellei valuuttakursseista muuta aiheudu).
FUNET, rahoitus v.2001
�opetusministeri�
�yliopisto��
����������������������������� 11,3
Mmk� (+hankerahoitus)
�amkk����������������������������������������� 10,1
Mmk
�yhteens���������������������������������������������������������������������� 21,4
Mmk���������
�j�senorganisaatiot��������
�yliopistot�������������������������������� � 7,4 Mmk
�amkk����������������������������������������� � 6,8 Mmk
�muut������������������������������������������ � 4,5 Mmk
�yhteens���������������������������������������������������������������������� 18,7
Mmk
Lopullisesti OPM:n rahoituksesta p��tt��
eduskunta budjetin yhteydess�. Suurin muutos edelliseen vuoteen verrattuna on
ammattikorkeakoulujen osuuden lis��ntyminen. FUNET-verkkoon liitettyjen
ammattikorkeakoulujen lukum��r�n odotetaan viel� kasvavan.
2.2.� FUNET 2001� uusi
runkoverkko (Klaus Lindberg)
�
henkil�pulan
vuoksi ollaan j�ljess� n. � vuotta
�
tarjouskilpailu
p��ttyy 22.6.2000
�
sopimukset
tehd��n syys-lokakuussa
�
verkkoyhteydet
v. 2001 alusta
�
FUNET-verkon
rakenne ja laajuus pyrit��n pit�m��n hallittuna. CSC :n valvonta- ja
yll�pitohenkil�st�� ei kasvateta (panostus ulkoistukseen)
�
Verkon
rakenne tukee yll�pidon organisointia.
�
Verkkon
valvonta ja yll�pito 7x24 h niilt� osin kuin se on mahdollista
�
Varaudutaan
150 % liikenteen kasvuun vuosittain.
�
Uuteen
verkkoon siirtymisest� tulee asiakasorganisaatioille v�h�n muutoksia. Muutoksia
pyrit��n toteuttamaan ennen uuden verkon k�ytt��nottoa.
�
FUNET-runkoverkko
tulee olemaan edelleen IP-pohjainen (IPX-, Appletalk, DECNET-, ATM-yhteyksi�
jne ei reititet�). Runkoverkko ei ota kantaa sovelluksiin, joita sen yli
ajetaan.
�
Runkoverkon
ja liit�nt�verkkojen sis�inen reititysprotokolla on OSPF.
�
Asiakasorganisaatioiden
verkkojen reititys on staattista tai BGP-pohjaista.
�
Asiakasyhteys
Super PoPiin vain rajoitetuilla medioilla.
�
Asiakkaiden
liitynt�mediat pidet��n ennallaan.��
�
Yksitt�isten
organisaatioiden yhteyksi� ei varmisteta (kahdenneta) kuin erikseen
m��ritellyin ehdoin.
�
Liit�nt�verkot
toteutetaan ensi vaiheessa nykyisill� laitteilla ja vanhan topologian
mukaisilla yhteyksill�.
�
Asiakasorganisaatiot
eiv�t ole suoraan yhteydess� valvonta ja yll�pito-organisaatioon
�
FUNET2001-hanke
t�ht�� noin kolmivuotiseen ratkaisuun
Funet 2001-verkon
kaavakuva:��������������������������������
�����������������
�����������������
�����������������������������������
�����������������������������������
�
CSC ei
osta korkeakouluihin (yo:t ja amk:t) tietoliikennelaitteita
�
CSC
maksaa kk:n yhteyden FUNET-verkkoon (yksi yhteys/korkeakoulu)
�
Muut
FUNETin asiakkaat vastaavat edelleen itse yhteyden hankkimisesta ja
kustannuksista liitynt�pisteeseen (yksi yhteys/organisaatio)
�
Nykyiset
organisaatioiden lis�liitynn�t FUNETin PoP:eihin pyrit��n siirt�m��n muiden
asiakasorganisaatioiden verkkoihin sitten, kun asiasta on sovittu paikallisten
organisaatioiden kesken
�
Uusi
FUNET-verkko voi tuoda taloudellisten tai teknisten syiden takia siis muutoksia
nykyisiin yhteyksiin.
�
Funet
2001-tarjouspyynn�ss� ei edellytet� IPv6:ta, mutta sit� voi tarjota optiona.
Ty�hypoteesina on, ett� IPv6 ei tule viel� 3 vuoteen (tulevan verkon
k�ytt�aikana) olemaan tuotantoverkon edellytt�m�ll� luotettavuus- ja
turvallisuustasolla
�
IPv6
lupaa kaikkea hyv�� mm. isompi osoiteavaruus, parempi osoitestruktuuri,
tietoturva, autokonfiguraatio jne
�
Milloin
syntyy oikeita palveluja ja milloin tuotantoverkossa? Ei toteutune FUNET2001:n
yhteydess� (esitetty optiona).
�
Testi-
ja tutkimushankkeet: Teollisuus tekee aktiivisesti t�it� IPv6:n kanssa -->
n�kyy jo korkeakouluissakin
�
Perustetaan
tekninen ryhm� koordinoimaan
Otteita IETF:n
dokumentista: 25.12.1999, IAB Internet Draft, The Case for IPv6,
(draft-ietf-iab-case-for-ipv6-06.txt)���������������������������������
�
�IPv6 should be viewed as a new protocol� that will provide a firmer base for the continued growth of
today's internetworks�
�
�IPv6 is designed to improve upon IPv4's scalability, security,
ease-of-configuration, and network management�
�
IPv4 can be modified to perform some of these functions, but the
expectation within the IAB is that the results are likely to be far less useful
than what could be obtained by widespread deployment of IPv6.
�
WORLD IPv6 Conference� London -
22nd and 23rd June 2000
�
IPv6 Summit in USA Washington DC, jointly with XIWT (Cross-Industry
Working Team), 19-20 October 2000.
�
Global IPv6 Summit in Spain Madrid, November 29-30, 2000.
�
IPv6 Summit in Japan Osaka, 18-22 December 2000.
�
�Microsoft Announces IPv6 Technical Preview for Windows 2000� Upcoming Availability Gives Developers a
Jumpstart on IPv6 Conversion, REDMOND, Wash. - March 15, 2000�
�
Linuxista
olemassa IPv6-kernel ja ty�kaluja
�
Ciscon IOS:sta IPv6 beta
2.3.� Kansainv�liset yhteydet (Markus Sadeniemi)
NORDUnet tilanne on ennallaan (ks. kartta).
�
Pohjoismaiden
v�lill� 2*155 M
�
Eurooppa
�TEN-155, 155 M yhteys (kaksi linjaa
Tukholmasta)
�G�ANT
�
suunnitteilla
�
komissio
aktiivinen
�
2,5 G,
IP
�
rinnalla
ATM-verkko
�NORDUnetin yhteydet USA:han
�3*155 M New Yorkiin,
josta 2*155 M kaupallisiin verkkoihin ja 1*155 M akateemisiin verkkoihin
(Teleglobe)
�Abilene-liit�nt� New
Yorkissa (UCAID, Internet2)
�vBNS-verkko, 45 M
yhteys Chicagoon (NSF)
�2*155 M GTS/Ebone:n
IP-verkkoon Tukholmassa
USA:n yhteyksist�
pyydet��n vuoden kuluttua tarjous.
2.4.� Euroopan tutkimusverkko (Markku Suvanen)
�
COSINE-projekti - IXI (1990)
64 kbps
�
EU - EuropaNet (1992) 2 Mbps
�
TEN-34 Consortium - TEN-34 (1997)
�
Quantum-projekti - TEN-155
(1998)
�
sopimus kolmeksi vuodeksi
-> 2001
�
kaikkiaan 19 osallistujaa
�
EU-rahoitus 20 Meuroa/18 kk
�
kustannus n. 40 Meuroa/vuosi
�
ytimen p�ivitys 622 Mbps v.
2000 lopulla
�
G�ANT-aloite (1999), tavoite
2,5 Gbps ->
�
5 FP/IST/RN1, EU-rahoitusta 80
Meuroa tutkimusverkkojen yhdist�miseen
�
eEurope-aloite, nopeat
Internet-yhteydet tutkijoille ja opiskelijoille
�
Kohti eurooppalaista
tutkimusaluetta, tutkimusverkkojen parempi hy�dynt�minen
eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille
�
Tuodaan kansalaiset ja
organisaatiot verkkoymp�rist��n ja digitaalikaudelle
�
Luodaan Eurooppaan
digitaalista osaamista tukemalla innovatiivista yrityskulttuuria
�
Varmistetaan, ett�
muutosprosessi on syrjim�t�n, lis�� luottamusta ja vahvistaa sosiaalista
yhteenkuuluvuutta
K�yt�nn�ss� eEurope on
konkretisoitu seuraaviin 10 toimintakohtaan, joille on asetettu aikataulut ja
tavoitteet:
1. Euroopan nuoriso
digitaaliaikaan
2. Halvemmat
Internet-yhteydet
3. S�hk�isen kaupan
edist�minen
4. Nopeita
Internet-yhteyksi� tutkijoille ja opiskelijoille
5. S�hk�isten
yhteyksien tietoturva paremmaksi �lykorttien avulla
6. Riskirahoitusta
huipputeknologian pk-yrityksille
7. Vammaisten
osallistumismahdollisuudet
8. Verkkov�litteinen
terveydenhuolto
9. �lykk��t
liikennej�rjestelm�t
10. S�hk�inen asiointi
viranomaisten kanssa
2.5. Muut Funet-tilannekatsausasiat�
(Markus Sadeniemi)
2.5.1. CSC-osakeyhti�ll� on uusi hallitus:
�
Johtaja Arvo J�ppinen
(puheenjohtaja), opetusministeri�
�
Varajohtaja Kari-Pekka Estola,
Nokia Research Center
�
P��johtaja Erkki Jatila, Ilmatieteen
laitos
�
Hallintojohtaja Sinikka Mertano , Helsingin yliopisto
�
Professori Taina Pihlajaniemi,
Oulun yliopisto
�
Vararehtori Antti R�is�nen,
Teknillinen korkeakoulu
�
Tutkimusjohtaja Pekka
Silvennoinen, VTT
Hallituksen sihteerin� toimii toimitusjohtaja Matti Ihamuotila, CSC
Varaj�senet
�
Korkeakouluneuvos Seppo
Kiiskinen, opetusministeri�
�
Professori Matti Manninen,
Jyv�skyl�n yliopisto
�
Johtaja Kristiina Soini,
Ilmatieteen laitos
2.5.2. CSC-osakeyhti�ll� on uusi��
tutkimuksen ja opetuksen tietotekniikan asiantuntijaryhm�:
Puheenjohtaja
tutkimusjohtaja Jorma Hattula, Suomen Akatemia
J�senet
�
johtaja Mikko Alestalo,
Ilmatieteen laitos
�
projektip��llikk� Marja Erola,
Teknologian kehitt�miskeskus
�
erikoistutkija Pirkko Eskola,
Valtion teknillinen tutkimuskeskus
�
rehtori Arvo Ilmavirta, Lahden
ammattikorkeakoulu
�
professori Hannu Kari,
Teknillinen korkeakoulu
�
apulaisprofessori Lauri
Kettunen, Tampereen teknillinen korkeakoulu
�
tietohallintop��llikk� Tuomo
Kolehmainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
�
professori Kimmo Koskenniemi,
Helsingin yliopisto
�
ylikirjastonhoitaja P�ivi
Kyt�m�ki, Oulun yliopisto
�
tietohallintop��llikk� Kristel
Sarlin, Teknillinen korkeakoulu
�
professori Franciska Sundholm,
Helsingin yliopisto
2.5.3 Muuta ajankohtaista
�
henkil�st�tilanne parantunut
�
HSTY
�
Funet-TV
�
kirjastoyhteisty�, FinElib,
NWA, NedLib, Linnea2
�
NORDUnet2-hanke etenee
�Suomesta liian v�h�n projektiehdotuksia
�
NORDUnet2000-konferenssi
Helsingiss� 28-30 syyskuuta 2000
o
pidet��n n. 1,5 vuoden v�lein
o
odotetaan 300-400 osallistujaa
3.� Raportointia
3.1. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpano (Markku Suvanen)
Strategian toimeenpanoon (kuva alla) OPM asetti kes�ll� �99 7
ty�ryhm�.� Digitaalisen tietop��oman
kartuttamiseen eli sis�lt�tuotantoon OPM on�
my�hemmin asettanut ty�ryhmi� seuraaville aloille: digitaalinen
tietohuolto, digitaaliset
oppimateriaalit, digitaalinen sis�lt�tuotanto, kulttuuriperinn�n
digitointi, tekij�noikeuskysymykset, liikunnan sis�lt�tuotanto sek� kulttuuri-
ja luontomatkailu. Ne vasta laativat toimintasuunnitelmia ko. alueille.
����������������� Tietostrategian
toteutus
Aiemmin asetetut ty�ryhm�t ovat ty�skennelleet vuodenmittaan ja niiden keskeiset
tavoitteet ja tulokset on esitelty mm. kuntien, yritysten ja ministeri�iden
v�lisiss� tapaamisissa, joiden keskeinen lopputulos oli, ett� kuntien edustusta
ty�ryhmiss� tullaan vahvistamaan.
Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot
�
koko v�est�n osaaminen ja sivistys
�
etusijalla aikuisv�est�, ty�el�m�n ulkopuolella oleva
v�est�, el�kel�iset, vanhukset, erityisryhm�t
�
toimenpiteet:
o
koko kansan motivointikampanja
o
yhteisty�verkoston kokeiluhankkeita
o
kuntalaisten tarpeisiin kohdistuva osuus
o
kansalaisj�rjest�jen panoksen hy�dynt�minen
o
opetus-, kirjasto- ja neuvontahenkil�st�n osaaminen
o
kansalaisten s�hk�postij�rjestelm�
Opetushenkil�st�n koulutus
�
Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa
ja laativat vuoteen 2002 menness� tieto- ja viestint�tekniikan opetusk�yt�n
strategian
�
Tieto- ja viestint�tekniikan perustaidot kaikilla
opettajilla
�
Tieto- ja viestint�tekniikan opetustaidot puolella
opettajista
Tietoteollisuuden ja
digitaalisen viestinn�n ammattilaisten koulutus
Ty�ryhm�n ehdotusten
painopisteet:
�
Alan opintojen houkuttelevuuden lis��minen (erityisesti
naisopiskelijoiden m��r�n lis��minen) ja rekrytointipohjan vahvistaminen
�
Tietoteollisuusohjelman laajuuden ja painotusten arviointi
�
Opettaja- ja tutkijaresurssien vahvistaminen
�
Peruskoulutuksen laadun parantaminen ja tutkintojen
suoritusaikojen lyhent�minen
�
Digitaalisen viestinn�n koulutuksen laadullinen ja
m��r�llinen kehitt�minen
Virtuaaliyliopisto
�
Suomessa on vuoteen 2004 menness� usean yliopiston, ammattikorkeakoulun,
yrityksen ja tutkimuslaitoksen yhteinen virtuaaliyliopisto, joka tuottaa ja
tarjoaa kansainv�lisesti korkealaatuisia ja kilpailukykyisi� koulutuspalveluja
�
yhteisty�n kautta laajennetaan ja monipuolistetaan opetusta
ja vahvistetaan my�s tutkimuksen verkottumista
�
toiminta k�ynnistyy syksyll� 2000
Virtuaalikouluty�ryhm�
�
Tavoitteena kehitt�� verkkopohjaisia ratkaisuja opetuksen
joustavuuden ja monipuolisuuden lis��miseksi
�
et�opetushankkeet, esim. Et�lukio
�
verkkopalvelut l�hiopetuksen tueksi
�
opetusalan portaalin kehitt�minen
�
yhteisty�ss� alueellisten kehitt�jien ja muiden sidosryhmien
kanssa
Tietoyhteiskunnan rakenteet
�
Tilannekartoitus ja vuosittainen seuranta
o
tietokoneet, verkkoyhteydet, videoneuvottelulaitteet,
televisio- ja videolaitteet
o
tekniset ja pedagogiset tukipalvelut
�
Laite- ja verkkoymp�rist�jen kehitt�minen
o
voimavarojen suuntaaminen
o
riitt�vien tukipalvelujen j�rjest�minen
�
Kehitt�mishankkeet
o
k�ytt�j�yst�v�llinen oppimisymp�rist�
o
standardointi
Sis�lt�tuotantoty�ryhm�n
tavoitteena on
hallitusohjelman mukaisesti luoda edellytykset Suomen nousemiselle
tietoliikenneteknologian ohella merkitt�v�ksi sis�lt�teolliseksi maaksi.
Sis�lt�tuotannolla tarkoitetaan
p��asiassa s�hk�isille viestimille laaditun dokumentti-, kulttuuri-, opetus-,
tutkimus-, viihde- tai markkinointiviestinn�llisen ohjelmasis�ll�n tuottamista
ja siihen liittyv�� liiketoimintaa.
3.2. Videol�hetykset verkossa, yhteenveto k�ytt�kokemuksista (Leif Laaksonen)
Videokuvan l�hetys
-
mpeg1-tasoisena l�hetetty,
tavoittaa aika monia tahoja
-
syksyll� tulee lis��
l�hetyksi�� asiakkaiden aktiivisuudesta
riippuen
-
multicast-ongelmia ollut
Videoneuvottelut
-
erilaisia kalustoja olemassa
-
suositellaan H323-teknologiaa
(k�yt�ss� mm. Psykonet-hankkeessa , http://psykonet.jyu.fi/
-
laitteistoja koek�yt�ss�
CSC:ll�, kk-alennus 40%
Video On Demand-toiminta
-
CSC:n videoita ajettu eri
puolilla maailmaa mm. Kanadassa
-
elokuussa tulee
videolaboratorion muutosta johtuva katkos toimintaan
NORDUnet-konferenssi ja
virtuaaliyliopistoseminaari videoidaan ja laitetaan verkkoon.
3.3. HSTY-korttiprojektin esittely (Mika Kivilompolo, CSC)
Projektin eteneminen :
Esiselvitys:
�
1998-9: Keskustelua ja
selvittely� eri yliopistoissa
�
2 / 2000: perustettiin esiselvitysryhm�
(Janne Kanner, Mika Kivilompolo ja Mats Kommonen
�
Esiselvitysraportti ja
projektin toimeksianto 5 / 2000
Projekti k�ynnistettiin 17.5. 2000
�
projektin kesto: 1.6.2000 -
31.12.2001
Projektin tavoite: mahdollistaa kortin k�ytt��notto syksyll� 2002
Lis�tietoja� http://www.csc.fi/proj/HST� ja� http://www.csc.fi/proj/HST
4.� FUNET-klubin kannanottoja
4.1. Asuntoloiden liitt�misperiaatteet
Ty�valiokunta
suosituksesta hyv�ksyttiin seuraava kannanotto:
1. Opiskelija-asuntoloissa FUNETin yhteyksi� saavat
k�ytt�� korkeakoulujen (yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen) opiskelijat.
Mik�li asuntolassa on v�h�inen m��r� muita opiskelijoita, voi korkeakoulu
teknisist� ja taloudellisista syist� sallia my�s n�iden opiskelijoiden
verkkoyhteyden FUNET-verkon kautta.
2. Jos opiskelija-asuntola haluaa liitty�
FUNET-verkkoon, se tapahtuu jonkin korkeakoulun kautta. Asuntolan pit�� sopia
asiasta paikallisen korkeakoulun kanssa. Asuntoloita ei siis liitet� suoraan FUNET-verkkoon.
3. Opiskelija-asuntola ja paikallinen korkeakoulu
sopivat liittym�n ja FUNET-maksujen aiheuttamista kustannuksista kesken��n.
4. Opiskelija-asuntolan ja sen asukkaiden tulee
noudattaa verkonk�yt�ss� paikallisen korkeakoulun toimintas��nt�j� ja
turvasuosituksia.
5. FUNETin www-sivuilta asiakkaiden on mahdollisuus
saada tieto korkeakoulun ja asuntolan (aliverkkojen tarkkuudella)
FUNET-laskutukseen liittyvist� liikennem��rist�.
6. Asuntolat eiv�t ole FUNETin asiakkaita, joten ne
ovat paikallisen korkeakoulun domain-nimen alla.
7. N�it� ohjeita
tarkistetaan FUNET-yhteis�ss�, jos FUNET- ja Internet-yhteis�n toimintatavat
olennaisesti muuttuvat.
Keskustelussa k�vi
ilmi, ett� useilla paikkakunnilla on HOAS-Saunalahti �tyyppisi� ratkaisuja tekeill�.
4.2.� FUNETin domain-nimipolitiikka
�����������������
Vuoteen 1999 saakka FUNET on pit�nyt linjanaan, ett�
FUNETin verkossa ei saa olla muita kuin fi-domainin� alla olevia nimi�. Organisaatiot eiv�t siis ole saaneet k�ytt��
com-, org-, edu- int- ja net-nimi�. Muiden maiden domain-nimi� ei my�sk��n ole
hyv�ksytty.
Viime aikoina nimipolitiikka on yleisesti muuttunut
Suomessa vapaampaan (ks.
THK m��r�ys 34 A/2000 M) suuntaan. My�s akateemisessa maailmassa
kansainv�listyminen on tuonut tarpeita k�ytt�� esim. tutkimusryhmien kesken
org-domainia. Siksi� my�s FUNET-verkossa
on periaatteita tarkistettava.
Ty�valiokunnan ehdotus
FUNET domain-nimipolitiikaksi:
1. Jokaisella FUNETin asiakaalla on yleens� yksi domain-nimi
(esim. helsinki.fi), josta vastaa se asiakkaan organisaation� osa, joka maksaa FUNETin vuosimaksun
2. Asiakkaan alaorganisaatioille suositellaan
domain-nime� alaorganisaatio.p��organisaatio.fi (esim.
instituutti.helsinki.fi).
3. Jos asiakas haluaa kuitenkin hakea useamman
domain-nimen, tulee sen itse perustella telehallintokeskukselle (THK)
tarpeensa. THK haluaa kirjallisen perustelun, joka k�sitell��n normaalin
virkatien mukaan hakemusj�rjestyksess�. CSC ei osallistu toisen nimen
hakemiseen. Hakemukseen liittyv� tekninen osa (nimipalvelimen sijoitus ym.)
toimitetaan kuitenkin normaalisti CSC:n kautta�
THK:lle.
4. Jos asiakkaan (esim. korkeakoulun) jonkin
alaorganisaatio (esim.�
tutkimusinstituutti) haluaa oman domain.fi -nimen, tulee siihen olla ko.
asiakkaan hyv�ksynt�. Hakemuksesta ja nimipalvelun j�rjest�misest� vastaa ko.
asiakas. CSC on yhteydess� vain asiakkaaseen, ei asiakkaan alaorganisaation.
5. FUNET-verkossa ei kiellet� int-, org-, edu- ja
net-nimien rekister�inti�. Rekister�inti pit�� hoitaa ko. asiakkaan kautta ja
hyv�ksym�n�. FUNET ei tarjoa varanimipalvelua eik� k��nteisnimipalvelua n�ille
domaineille *).
6. Muiden maiden domain-nimi� tai com-domainia ei saa
rekister�id� FUNETin osoiteavaruuteen, jotta v�ltytt�isiin turhilta v��rink�sityksilt�.�
Yll�olevat ohjeet on tehty sen takia, ett�
domain-nimet ovat olennainen osa verkon toimintaa ja FUNET-verkon kautta
reititett�v� IP-numeroavaruus halutaan hoitaa hyvin. Jos em. ohjeita ei
noudateta, ei ole mahdollista valvoa nimipalvelun toimintaa eik� sit�, kuka
vastaa mist�kin osasta verkon liikennett�. T�st� seuraa turvallisuusongelmia ja
verkon toimintaan liittyvi� teknisi� ongelmia.
*) Keskitetty� vara- ja k��nteisnimipalvelua ei voida
j�rjest��� -org, -net -int ja
edu-nimille, koska sit� ei pystyt� t�ll� hetkell�� automatisoimaan. Nyt ns-secondary pit�� yll� tietoja noin 1200
domainista. Se p�ivittyy automaattisesti�
fi-juuren tiedoilla kerran vuorokaudessa. Vastaavaa j�rjestelm�� ei
pystyt� j�rjest�m��n muille domaineille. Toisaalta org- tai net-domainien
elinaika saattaa olla varsin lyhytkin projektista riippuen. Paikallisesti
tunnetaan projektien elinkaaret ja pystyt��n paremmin kontrolloimaan
domain-nimien k�ytt�� sek� pit�m��n tiedot ajan tasalla. (Ohjeita l�ytyy
osoitteesta� http://www.csc.fi/suomi/funet/nimipalvelu/dns.html#revdns
) N�iden palvelutoimintojen varmistaminen domaineille j�� siis asiakkaan
vastuulle. FUNET toivoo ett� n�ihin kiinnitett�isiin erityist� huomiota
ongelmien v�ltt�miseksi. My�s osoitteita Euroopassa jakava RIPE edellytt��
k��nteisnimipalvelun (ja varanimipalvelun) olemassaoloa.
Yll� olevasta ehdotuksesta k�ydyss� keskustelussa
tuotiin esille pelko siit�, ett� rajatapauksista aiheutuvat kiistat saattavat
lis��nty� yliopistojen sis�ll� ja aiheuttaa ylim��r�ist� p��nvaivaa
atk-keskuksille.
Ty�valiokunnan valmistelema
kannanotto� hyv�ksyttiin seuraavalla
lis�yksell� ingressiin: �Domain-nimipolitiikassa tapahtuva muutos ei merkitse
muutosta kielteiseen suhtautumiseen Funetin yhteyksien j�lleenmyyntiin.�
Lis�ksi uuden
ty�valiokunnan teht�v�ksi annettiin t�sment�� k��nteisnimipalvelun k�sitett� ja
sen suhdetta laskutukseen.
4.3. Funetin laitehankintaperiaate
Hyv�ksyttiin ty�valiokunnan valmistelema seuraava kannanotto:
CSC - Tieteellinen laskenta Oy ei en�� vuoden 2000
j�lkeen osta yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin uusia
tietoliikennelaitteita. CSC kuitenkin maksaa nykyisen tai ostaa uuden
FUNET-tietoliikenneyhteyden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin (yksi yhteys/organisaatio).
Muut FUNETin asiakasorganisaatiot vastaavat aikaisemman k�yt�nn�n mukaisesti
itse yhteyden hankkimisesta ja kustannuksista FUNET-liitynt�pisteeseen (yksi
yhteys/organisaatio). Nykyiset organisaatioiden lis�liitynn�t FUNETin PoP:eihin
pyrit��n siirt�m��n muiden asiakasorganisaatioiden verkkoihin sitten, kun
asiasta on sovittu paikallisten organisaatioiden kesken. Uusi FUNET-verkko voi
tuoda taloudellisten tai teknisten syiden takia siis muutoksia nykyisiin
yhteyksiin. Jos muutoksia joudutaan tekem��n nykyisiin yhteyksiin, sovitaan
niist� ensin asiakas-organisaatioiden kanssa.
4.4. Mahdolliset muut kannanotot.
�Ei tuotu
esille muita kannanottoja hyv�ksytt�v�ksi.
5.
Ty�valiokunnan
toimintaraportti� kaudelta 1999/2000
(liite 2)
Ty�valiokunnan puheenjohtaja esitti yhteenvedon toimintaraportista.
Kauden 1999/2000 p��teht�v�t
FUNET-palvelun henkil�resurssien vahvistamisen tukeminen
Ty�valiokunnan k�sityksen mukaan vuosikokouksen keskustelu ja hyv�ksytty
kannanotto tekiv�t yhteis�n toivomuksen riitt�v�n selv�ksi. CSC on ryhtynyt
toimenpiteisiin. Katso ao. kannanottokohtaa.
Laskutuskaavan seuraava sukupolvi
Ty�valiokunta asetti syyskuussa ty�ryhm�n, koska oli tullut esille joitakin
tarkistusideoita. Osoittautui kuitenkin, ett� ei l�ytynyt riitt�v��
kiinnostusta remonttiin ryhtymiseksi t�ss� vaiheessa. Ty�valio�kunnan
k�sityksen mukaan tulevalla kaudella on syyt� palata asiaan siin� vaiheessa kun
on riitt�v�sti tietoa FUNET 2001 runkoverkon rakenteesta.
Yhteisty�n vahvistaminen mm. ty�ryhmi� perustamalla ja k�ytt�m�ll�
T�ss� suhteessa ty�valiokunta on ollut varsin passiivinen. Asiaa on
tarkasteltu toimintaraportin kohdassa klubin toiminnan yleiset n�kym�t.
FUNET 2001:n suunnittelun seuraaminen
Ty�valiokunta on saanut pari tilanneraporttia CSC:lt� ja koko yhteis� on
saanut yhden tiedotteen huhtikuussa. Yliopistojen piiriss� on keskusteltu
ongelmista niiss� videoneuvotteluyhteyksiss�, jotka perustuvat atm-tekniikkaan.
Kiinnostuneiden yliopis�tojen ty�ryhm� seuraa tilannetta.
Kannanotot
Viime vuosikokouksessa muotoiltiin kolme ty�valiokunnan ehdottamaa
kannanottoa, jotka kommentoidaan seuraavassa.
Verkkopolitiikasta
Ty�valiokunta esitt�� t�lle kokoukselle linjauksia verkkoon liitettyj�
asuntoloita varten. Rajoituspolitiikan linjauksista ei ole keskusteltu. K�yt�n
valvonnan ohjeistukseen liittyen on yliopistojen atk-johtajien piiriss�
toiminut ty�ryhm�, jonka t�h�nastinen ty� on katsottavissa osoitteissa
����������������� �http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html
ja
�http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/yllapitosaanto.html
.
Funetin perustoiminnan resursointi
CSC:ss� on Funet-toimintaan lis�tty henkil��resursseja. Uusia henkil�it� (3
kpl) on �sis��n ajossa�. Ty�valiokunnan mielest� kannanotolla on ollut
positiivinen vaikutus.
T�rke�t uudet sovellukset ja niihin liittyv�t palvelut
N�ist� nelj�st� raportoitiin edell�.
CSC on mukana virtuaaliyliopistohankkeessa.
Vastuu elektronisen kirjaston kehitt�misest� on siirtynyt
Kansalliskirjastolle (Helsingin yliopiston kirjasto). CSC on edelleen mukana
toimeksiannoissa.
Hakemistopalveluiden kehitt�misess� ei ole kovin paljon tapahtunut.
Mainari on edelleen olemassa keskitettyn� palveluna samalla
organisaatiom��r�ll� kuin vuosi sitten. J�rjestelm�n kehitt�miseen ei en��
k�ytet� resursseja, mutta sen tiedoille voi olla k�ytt�� HST-j�rjestelm��
luotaessa. Edelleen sen tietoja voidaan hy�dynt�� LDAP-juurihake�mistossa.
Ty�valiokunnassa on sovittu, ett� CSC laatii spesifikaatiot siit�, miten
j�senorganisaatioissa tulee toimia nimihierarkian muodostamiseksi.
Tiedottaminen
Klubin k�ytett�viss� on seuraavat viisi s�hk�posti�listaa:
T�m� on l�hinn� tarkoitettu uusien Funet-klubista kiinnostuneiden
kyselyihin. Se on web-sivulla kontaktitietona. Listalla on sihteeri,
puheenjohtaja, Klaus Lindberg ja Juha.Oinonen. Viestej� muutama vuodessa.
Ty�valiokunnan ty�skentelylista. K�ytet��n aktiivisesti.
Asiakasorganisaatioiden hallinnolliset yhdyshenkil�t. (71 henkil�� ja 68
organisaatiota). Klubin vuosikokouskutsu l�hetet��n t�lle listalle t�st�
vuodesta l�htien. Hyvin hiljainen lista.
Lista on perustettu parantamaan informaation kulkua ja edist�m��n
keskustelua klubin kokousten v�lill�. Organisaatioille on tullut kirje, jossa
on pyydetty hallinnollisia yhdyshenkil�it� ilmoittau�tumaan listalle. Listalla
on 59 henkil�� 48 organisaatiosta. T�lle listalle l�hettiin edellisell�
kerralla vuosikokouskutsu. Hyvin hiljainen lista.
T�ll� listalla on asiakasorganisaation ilmoittama tekninen yhteyshenkil�.
Klubi ei ole toistaiseksi k�ytt�nyt t�t� listaa.
Toimintaraportin esittely� seuranneessa keskustelussa uudelle
ty�valiokunnalle annettiin teht�v�ksi seurata LDAP-kehityst� ja koordinoida sen
soveltamista.
6.� Toimintakauden 2000/2001
teht�v�t
� Laskutuskaavan seuraava sukupolvi
� FUNET 2001 runkoverkon k�ytt��noton tuki
� Yhteisty�n vahvistaminen mm. tiedotusta lis��m�ll� ja ty�ryhmi� (VoiceIP,
LDAP, Ipv6�) k�ytt�m�ll�
� LDAP-kehityksen seuranta ja koordinointi
� Tele- ja dataliikenteen integroitumiskehityksen seuraaminen
7.� Ty�valiokunnan kokoonpano
Ty�valiokuntaan tulivat
valituiksi:
Heikki Aalto, Turun
yliopiston atk-keskus
Arto Auvinen, Kuopion
yliopistollinen sairaala
Lars Backstr�m,
Helsingin yliopiston atk-osasto (kokoonkutsuja)
Kari Karlsson,
Ilmatieteen laitos (uusi)
Tuomo Kolehmainen,
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (uusi)
Osmo Laaksonen,
Jyv�skyl�n ammattikorkeakoulu
Paavo Moilanen, Oulun
yliopiston atk-keskus
Jukka Oraj�rvi, Oulun
seudun ammattikorkeakoulu
Jaakko Riihimaa,
Sein�joen ammattikorkeakoulu
Kristel Sarlin,
Teknillinen korkeakoulu
Matti Taanonen, Vaasan
yliopiston atk-keskus
Valtion teknillinen
tutkimuskeskus nime�� edustajan my�hemmin
Lis�ksi ty�valiokunnan
ty�skentelyyn osallistuvat asiantuntijoina:
�
Markku Suvanen,
Opetusministeri�
Markus Sadeniemi, Funet
Klaus Lindberg, Funet
Leif Laaksonen, Funet
8.� Muut asiat
Markus Sadeniemi esitteli kokouskutsun mukana
tullutta maksutaulukkoa ja pyysi asiakkaita, joiden kohdalla perustiedoissa on
puutteita, t�ydent�m��n tiedot ajan tasalle.
Ty�valiokunnan teht�v�ksi annettiin Funetin
s-postilistojen osallistujaluetteloiden tarkistaminen ja tiedottamisen
kehitt�minen.
9. Kokouksen p��tt�minen
Toimitusjohtaja Matti Ihamuotila esitti CSC:n
puolesta kiitoksensa kokoukseen osallistujille, Funet-klubille ja sen
puheenjohtajalle arvokkaasta ty�st�.
�Puheenjohtaja
p��tti kokouksen klo 15:30.
Lars Backstr�m��������������������������������� Paavo Moilanen
puheenjohtaja ������������������������������������ sihteeri
LIITTEET:
Liite 1: Kokoukseen
osallistujat:
Osallistuja |
S�hk�posti |
Organisaatio |
Stig-G�ran
Lindqvist |
stigo@abo.fi |
�bo
Akademi |
Anders
Derefalk |
anders.derefalk@arcada.fi |
ARCADA -
Nylands svenska yrkesh�gskola |
G�ran
Pulkkis |
goran.pulkkis@arcada.fi |
ARCADA -
Nylands svenska yrkesh�gskola |
Bengt
S�derman |
benkku.soderman@cancer.fi |
Suomen
sy�p�rekisteri |
Timo
Saarnikivi |
Timo.Saarnikivi@cimo.fi |
Kansainv�lisen
henkil�vaihdon keskus CIMO |
Helena
�kerlund |
helena.akerlund@cop.fi |
Keski-Pohjanmaan
ammattikorkeakoulu |
Markus
Sadeniemi |
Markus.Sadeniemi@csc.fi |
CSC |
Klaus
Lindberg |
Klaus.Lindberg@csc.fi |
CSC |
Leif
Laaksonen |
Leif.Laaksonen@csc.fi |
CSC |
Mika
Kivilompolo |
Mika.Kivilompolo@csc.fi |
CSC |
Juha
Oinonen |
Juha.Oinonen@csc.fi |
CSC |
Leila
Pohjolainen |
Leila.Pohjolainen@csc.fi |
CSC |
Pekka
Linna |
plinna@csc.fi |
CSC |
Matti
Ihamuotila |
Matti.Ihamuotila@csc.fi |
CSC |
Antti
Leino |
antti.leino@domlang.fi |
Kotimaisten
kielten tutkimuskeskus |
Reijo
Kinnunen |
reijo.kinnunen@evitech.fi |
Espoon-Vantaan
teknillinen ammattikorkeakoulu |
�Kari Karlsson |
kari.karlsson@fmi.fi |
Ilmatieteen
laitos |
Jouko
Saari |
Jouko.Saari@fmi.fi |
Ilmatieteen
laitos |
Timo
Kuronen |
Timo.Kuronen@gsf.fi |
Geologian
tutkimuskeskus |
Lars
Backstr�m |
Lars.Backstrom@helsinki.fi |
Helsingin
yliopisto |
Tapani
Liljavirta |
Tapani.Liljavirta@helsinki.fi |
Helsingin
yliopisto |
Markku
Kuula |
kuula@hkkk.fi |
Helsingin
kauppakorkeakoulu |
Kimmo
Laaksonen |
kla@van-kemp.hut.fi |
Teknillinen
korkeakoulu |
Osmo
Laaksonen |
osmo.laaksonen@jypoly.fi |
Jyv�skyl�n
ammattikorkeakoulu |
Eero
Bl�field |
blofield@cc.jyu.fi |
Jyv�skyl�n
yliopisto |
Juhani
Pietik�inen |
juhani.pietikainen@mail.kajak.fi |
Kajaanin
ammattikorkeakoulu |
Mikko
Nissinen |
mikko.nissinen@ktl.fi |
Kansanterveyslaitos |
Arto
Auvinen |
Arto.Auvinen@kuh.fi |
Kuopion
yliopistollinen sairaala |
Mika
Aleksandroff |
�Mika.Aleksandroff@kyamk.fi |
Kymenlaakson
ammattikorkeakoulu |
Jukka
Kurvi |
Jukka.Kurvi@lut.fi |
Lappeenrannan
teknillinen korkeakoulu |
Carl-Gustaf
Snellman |
Carl-Gustaf.Snellman@metla.fi |
Mets�ntutkimuslaitos |
Markku
Suvanen |
Markku.Suvanen@minedu.fi |
Opetusministeri�
|
Paavo
Moilanen |
Oulun
yliopisto |
|
Ville
Komulainen |
ville.komulainen@narc.fi |
Arkistolaitos |
Tuomo
Kolehmainen |
Tuomo.Kolehmainen@ncp.fi |
Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulu |
Pekka
Koivukoski |
pekka.koivukoski@oamk.fi |
Oulun
seudun ammattikorkeakoulu |
Jukka
Orajarvi |
jukkao@oamk.fi |
Oulun
seudun ammattikorkeakoulu |
Kalevi
Nieminen |
kalevi.nieminen@occuphealth.fi |
Ty�terveyslaitos |
Ilpo
Lehtola |
ilpo.lehtola@pspt.fi |
Pohjois-Savon
ammattikorkeakoulu |
Jaakko
Riihimaa |
Jaakko.Riihimaa@seamk.fi |
Sein�joen
ammattikorkeakoulu |
Kuno
�hrman |
kuno.ohrman@shh.fi |
Svenska handelsh�gskolan |
Krister
Forssten |
krister.forssten@sydvast.fi |
Yrkesh�gskolan
Sydv�st |
Seppo
Karvinen |
seppo.karvinen@tukkk.fi |
Turun
kauppakorkeakoulu |
Jussi-Pekka
Pispa |
jussi-pekka.pispa@tut.fi |
Tampereen
Teknillinen Korkeakoulu |
Jouko
Matilainen |
Jouko.Matilainen@uku.fi |
Kuopion
yliopisto |
Juhani
Kuosmanen |
Juhani.Kuosmanen@uku.fi |
Kuopion
yliopisto |
Esko
Suorsa |
esko.suorsa@urova.fi |
Lapin
Yliopisto |
Tauno
Kankaanp�� |
Tauno.Kankaanpaa@uta.fi |
Tampereen
yliopisto |
Heikki
Aalto |
heikki@utu.fi |
Turun
yliopisto |
Matti
Taanonen |
matti.taanonen@uwasa.fi |
Vaasan
yliopisto |
Alpo
M�kinen |
alpo.makinen@vtt.fi |
Valtion
teknillinen tutkimuskeskus |
Hannu
Kukkonen |
hannu.kukkonen@vtt.fi |
Valtion teknillinen
tutkimuskeskus |
Liite 2.� Ty�valiokunnan toimintaraportti kaudelta 1999/2000
Klubin
toiminnan yleiset n�kym�t
FUNET-klubin
ja ty�valiokunnan toiminta on ollut vaisuhkoa, jonka yhten� syyn� voinee pit��
sit�, ett� nyt elet��n tietyll� tavalla v�livuotta ennen tulevia suuria
muutoksia.
Funet-j�senorganisaatiolla
on k�ytett�viss� monia foorumeja ja monenlaisia yhteisty�muotoja kehitt��
Funetin toimintaa ja tuoda esiin sek� teknisi� ett� hallinnollisia
ongelmia. P��s��nt�isesti osallistumisen motiivina ovat omien intressien
valvonta ja parempi tiedonsaanti, jolloin on luonnollista, ett�
osallistumiskustannuksista vastaa j�senorganisaatio. N�k�piiriss� on kuitenkin
konkreettisia hankkeita, joilla on selke�sti m��ritelt�viss� oleva tavoite ja
joiden toteuttaminen ehdottomasti vaatii erillist� rahoitusta. N�iss�
hankkeissa vet�j�lle ja mahdollisesti muillekin toteuttajille voidaan maksaa
erillist� palkkaa ja vastaavasti on tarkoituksenmukaista peri� kustannuksia
hankkeeseen osallistuvilta ja hy�tyvilt� j�senorganisaatioilta. N�it� hankkeita
tullee my�s OPM tukemaan ja niihin on ehk� mahdollista saada my�s
sponsorirahoitusta.
Aktiivisuus
postituslistoilla on ollut v�h�ist�, mutta t�m� ei kerro koko totuutta niiden
merkityksest�. Lista her�tt�� usein � erityisesti teknisiss� kysymyksiss� �
j�senorganisaation sis�ll� keskustelua, joka ei aina v�lity listalle, mutta on
silti tarpeellista ja hy�dyllist�. Todettiin, ett� olisi kuitenkin hyv�
tiedottaa siit�kin, ettei ole varsinaista tiedotettavaa.
Kauden p��teht�v�t
FUNET-palvelun
henkil�resurssien vahvistamisen tukeminen
Ty�valiokunnan
k�sityksen mukaan vuosikokouksen keskustelu ja hyv�ksytty kannanotto tekiv�t
yhteis�n toivomuksen riitt�v�n selv�ksi. CSC on ryhtynyt toimenpiteisiin. Katso
ao. kannanottokohtaa.
Laskutuskaavan
seuraava sukupolvi
Ty�valiokunta
asetti syyskuussa ty�ryhm�n, koska oli tullut esille joitakin tarkistusideoita.
Osoittautui kuitenkin, ett� ei l�ytynyt riitt�v�� kiinnostusta remonttiin
ryhtymiseksi t�ss� vaiheessa. Ty�valiokunnan k�sityksen mukaan tulevalla
kaudella on syyt� palata asiaan siin� vaiheessa kun on riitt�v�sti tietoa FUNET
2001 runkoverkon rakenteesta.
Yhteisty�n
vahvistaminen mm. ty�ryhmi� perustamalla ja k�ytt�m�ll�
T�ss�
suhteessa ty�valiokunta on ollut varsin passiivinen. Asiaa on tarkasteltu
edell� kohdassa toiminnan yleiset n�kym�t.
FUNET
2001:n suunnittelun seuraaminen
Ty�valiokunta
on saanut pari tilanneraporttia CSC:lt� ja koko yhteis� on saanut yhden
tiedotteen huhtikuussa. Yliopistojen piiriss� on keskusteltu ongelmista niiss�
videoneuvotteluyhteyksiss�, jotka perustuvat atm-tekniikkaan. Kiinnostuneiden
yliopistojen ty�ryhm� seuraa tilannetta.
Kannanotot
Viime
vuosikokouksessa muotoiltiin kolme ty�valiokunnan ehdottamaa kannanottoa, jotka
kommentoidaan seuraavassa.
Verkkopolitiikasta
Ty�valiokunta
esitt�� t�lle kokoukselle linjauksia verkkoon liitettyj� asuntoloita varten.
Rajoituspolitiikan linjauksista ei ole keskusteltu. K�yt�n valvonnan
ohjeistukseen liittyen on yliopistojen atk-johtajien piiriss� toiminut
ty�ryhm�, jonka t�h�nastinen ty� on katsottavissa osoitteissa� http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html
ja http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/yllapitosaanto.html
.
Funetin perustoiminnan
resursointi
CSC:ss� on
Funet-toimintaan lis�tty henkil�resursseja. Uusia henkil�it� (3 kpl) on �sis��n
ajossa�. Ty�valiokunnan mielest� kannanotolla on ollut positiivinen vaikutus.
T�rke�t
uudet sovellukset ja niihin liittyv�t palvelut
�
verkon liikenteen salaaminen, s�hk�inen
allekirjoitus ja k�ytt�jien autentikointi.
CSC vahvasti mukana HSTY-projektissa, josta raportoidaan kokouksessa.
�
videol�hetykset verkossa niin reaaliaikaisina kuin
tilauspohjaisesti
�
unicast- ja multicast-palvelut
�
H323 gw-palvelu ISDN- ja IP-pohjaisen liikenteen
v�lill�
�
MPEG2-tasoiset videoneuvottelupalvelut
N�ist� nelj�st� raportoidaan kokouksessa.
�
verkko-opetuksen muu tukeminen
CSC on mukana virtuaaliyliopistohankkeessa.
Vastuu
elektronisen kirjaston kehitt�misest� on siirtynyt Kansalliskirjastolle
(Helsingin yliopiston kirjasto). CSC on edelleen mukana toimeksiannoissa.
Hakemistopalveluiden
kehitt�misess� ei ole kovin paljon tapahtunut. Mainari on edelleen
olemassa keskitettyn� palveluna samalla organisaatiom��r�ll� kuin vuosi sitten.
J�rjestelm�n kehitt�miseen ei en�� k�ytet� resursseja, mutta sen tiedoille voi
olla k�ytt�� HST-j�rjestelm�� luotaessa. Edelleen sen tietoja voidaan hy�dynt��
LDAP-juurihakemistossa. Ty�valiokunnassa on sovittu, ett� CSC laatii spesifikaatiot
siit�, miten j�senorganisaatioissa tulee toimia nimihierarkian muodostamiseksi.
Tiedottaminen
Klubin
k�ytett�viss� on seuraavat viisi s�hk�postilistaa:
T�m� on
l�hinn� tarkoitettu uusien Funet-klubista kiinnostuneiden kyselyihin. Se on
web-sivulla kontaktitietona. Listalla on sihteeri, puheenjohtaja, Klaus
Lindberg ja Juha.Oinonen. Viestej� muutama vuodessa.
Ty�valiokunnan
ty�skentelylista. K�ytet��n aktiivisesti.
Asiakasorganisaatioiden
hallinnolliset yhdyshenkil�t. (71 henkil�� ja 68 organisaatiota). Klubin
vuosikokouskutsu l�hetet��n t�lle listalle t�st� vuodesta l�htien. Hyvin
hiljainen lista.
Lista on
perustettu parantamaan informaation kulkua ja edist�m��n keskustelua klubin
kokousten v�lill�. rganisaatioille on tullut kirje, jossa on pyydetty
hallinnollisia yhdyshenkil�it� ilmoittautumaan listalle. Listalla on 59
henkil�� 48 organisaatiosta. T�lle listalle l�hettiin edellisell� kerralla
vuosikokouskutsu. Hyvin hiljainen lista.
T�ll�
listalla on asiakasorganisaation ilmoittama tekninen yhteyshenkil�. Klubi ei
ole toistaiseksi k�ytt�nyt t�t� listaa.