FUNET-klubi������������������������������������������������������������������ KOKOUSMUISTIO

����������������������������������������������������������������������������������������� 14.6.2000

 

 

FUNET-KLUBIN VUOSIKOKOUS

 

Aika������������������������ Keskiviikko 14.6.2000 klo 12:15 � 15:30

Paikka������������������� Auditorio, VTT:n p��rakennus, Vuorimiehentie 5, Otaniemi

Puh.johtaja�������� Lars Backstr�m

Sihteeri����������������� Paavo Moilanen

Osallistujat�������� Kokoukseen osallistui52 henkil�� 39 organisaatiosta. Osallistujaluettelo on dokumentin lopussa.

 

1.Kokouksen avaus

Lars Backstr�m ty�valiokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa avasi kokouksen ja toivotti l�sn� olevat tervetulleeksi Funet-klubin viidenteen vuosikokoukseen.

2.FUNET � tilannekatsaus

2.1.Vuoden 2001 FUNET-maksut (Markus Sadeniemi)

Laskutuskaava, joka on ollut k�yt�ss� pari vuotta s�ilyy ennallaan v.2001. Laskutuskaavan uusiminen oli ty�valiokunnassa pohdittavana, mutta siell� p��dyttiin lykk��m��n uudistamista Funet 2001-k�ytt��noton yhteyteen.

Laskutus perustuu asiakasorganisaation kokoon (henkil�m��r��n) ja ulkomaanliikenteen sis��np�in tulevan liikenteen m��r��n, joka onmitattu ruuhka-aikana maalis/huhtikuussa ja loka/marraskuussa.

OPM tukee korkeakoulujen osuutta ja muut maksavat 70% kalliimman hinnaston mukaan. Ammattikorkeakoulujen asemasta on k�yty keskusteluja OPM:n suuntaan ja ne tulevat verkkoliittym�n suhteensamaan asemaan yliopistojen kanssa ja niiden keskitetty rahoitus lis��ntyy. Virallisia p��t�ksi� asiasta ei kuitenkaan viel� ole.

Funetin j�senmaksut ensi vuodelle p��tet��n lopullisesti syyskuussa. Maksut s�ilyv�t keskim��rin ennallaan. Kokouskutsun liitteen� oleva maksutaulukko on laskettu olettaen, ett� laskutuskaava s�ilyy samana eik� hinnankorotuksia liikenteen lis��ntymisest� huolimatta tarvita. On kuitenkin korostettava, ett� t�h�n liittyy paljon ep�varmuustekij�it�: Funet 2001-verkon hinta, valuuttakurssit ja my�s OPM:n maksuosuus.

 

FUNET, menot v.2001

�kotimaan verkko ������������� ���������������� ��9,0 Mmk���

�kansainv�liset yhteydet����������������� 20,0 Mmk

�muut������������������������� ���������������� ���������������� 6,6 Mmk

�laitehankinnat��������������������� �������������� 4,5 Mmk

�yhteens����������������������������������������������������� 40,1 Mmk

�lis�ksi er�it� kehityshankkeita (OPM/yo)

 

Kotimaan verkko-osuuteen tulee kasvua siit�, ett� osa ammattikorkeakoulujen nyt itse maksamista kuluista tulee jatkossa Funetin kautta.

NORDUnet-maksut alenevat vaikka kapasiteetti kaksinkertaistuu (ellei valuuttakursseista muuta aiheudu).


FUNET, rahoitus v.2001

opetusministeri�

�yliopisto�� ����������������������������� 11,3 Mmk(+hankerahoitus)

�amkk����������������������������������������� 10,1 Mmk

�yhteens���������������������������������������������������������������������� 21,4 Mmk���������

�j�senorganisaatiot��������

�yliopistot�������������������������������� 7,4 Mmk

�amkk����������������������������������������� 6,8 Mmk

�muut������������������������������������������ 4,5 Mmk

�yhteens���������������������������������������������������������������������� 18,7 Mmk

 

Lopullisesti OPM:n rahoituksesta p��tt�� eduskunta budjetin yhteydess�. Suurin muutos edelliseen vuoteen verrattuna on ammattikorkeakoulujen osuuden lis��ntyminen. FUNET-verkkoon liitettyjen ammattikorkeakoulujen lukum��r�n odotetaan viel� kasvavan.

 

 

 

 

2.2.FUNET 2001uusi runkoverkko (Klaus Lindberg)

 

FUNET 2001 �projektin aikataulusta

             henkil�pulan vuoksi ollaan j�ljess� n. � vuotta

             tarjouskilpailu p��ttyy 22.6.2000

             sopimukset tehd��n syys-lokakuussa

             verkkoyhteydet v. 2001 alusta

 

FUNET 2001:n suunnitteluperiaatteita

             FUNET-verkon rakenne ja laajuus pyrit��n pit�m��n hallittuna. CSC :n valvonta- ja yll�pitohenkil�st�� ei kasvateta (panostus ulkoistukseen)

             Verkon rakenne tukee yll�pidon organisointia.

             Verkkon valvonta ja yll�pito 7x24 h niilt� osin kuin se on mahdollista

             Varaudutaan 150 % liikenteen kasvuun vuosittain.

             Uuteen verkkoon siirtymisest� tulee asiakasorganisaatioille v�h�n muutoksia. Muutoksia pyrit��n toteuttamaan ennen uuden verkon k�ytt��nottoa.

             FUNET-runkoverkko tulee olemaan edelleen IP-pohjainen (IPX-, Appletalk, DECNET-, ATM-yhteyksi� jne ei reititet�). Runkoverkko ei ota kantaa sovelluksiin, joita sen yli ajetaan.

             Runkoverkon ja liit�nt�verkkojen sis�inen reititysprotokolla on OSPF.

             Asiakasorganisaatioiden verkkojen reititys on staattista tai BGP-pohjaista.

             Asiakasyhteys Super PoPiin vain rajoitetuilla medioilla.

             Asiakkaiden liitynt�mediat pidet��n ennallaan.��

             Yksitt�isten organisaatioiden yhteyksi� ei varmisteta (kahdenneta) kuin erikseen m��ritellyin ehdoin.

             Liit�nt�verkot toteutetaan ensi vaiheessa nykyisill� laitteilla ja vanhan topologian mukaisilla yhteyksill�.

             Asiakasorganisaatiot eiv�t ole suoraan yhteydess� valvonta ja yll�pito-organisaatioon

             FUNET2001-hanke t�ht�� noin kolmivuotiseen ratkaisuun

 

Funet 2001-verkon kaavakuva:��������������������������������

�����������������

 

Runko- ja liitynt�verkot (kuvaan merkitty vain yo:t ja amk:t):

 

�����������������

�����������������������������������

Verkon valvontahierarkia:

 

�����������������������������������

 

Muutoksia FUNET-verkon periaatteisiin 2001

             CSC ei osta korkeakouluihin (yo:t ja amk:t) tietoliikennelaitteita

             CSC maksaa kk:n yhteyden FUNET-verkkoon (yksi yhteys/korkeakoulu)

             Muut FUNETin asiakkaat vastaavat edelleen itse yhteyden hankkimisesta ja kustannuksista liitynt�pisteeseen (yksi yhteys/organisaatio)

             Nykyiset organisaatioiden lis�liitynn�t FUNETin PoP:eihin pyrit��n siirt�m��n muiden asiakasorganisaatioiden verkkoihin sitten, kun asiasta on sovittu paikallisten organisaatioiden kesken

             Uusi FUNET-verkko voi tuoda taloudellisten tai teknisten syiden takia siis muutoksia nykyisiin yhteyksiin.

 

 

IPv6

             Funet 2001-tarjouspyynn�ss� ei edellytet� IPv6:ta, mutta sit� voi tarjota optiona. Ty�hypoteesina on, ett� IPv6 ei tule viel� 3 vuoteen (tulevan verkon k�ytt�aikana) olemaan tuotantoverkon edellytt�m�ll� luotettavuus- ja turvallisuustasolla

             IPv6 lupaa kaikkea hyv�� mm. isompi osoiteavaruus, parempi osoitestruktuuri, tietoturva, autokonfiguraatio jne

             Milloin syntyy oikeita palveluja ja milloin tuotantoverkossa? Ei toteutune FUNET2001:n yhteydess� (esitetty optiona).

             Testi- ja tutkimushankkeet: Teollisuus tekee aktiivisesti t�it� IPv6:n kanssa --> n�kyy jo korkeakouluissakin

             Perustetaan tekninen ryhm� koordinoimaan

 

Otteita IETF:n dokumentista: 25.12.1999, IAB Internet Draft, The Case for IPv6, (draft-ietf-iab-case-for-ipv6-06.txt)���������������������������������

             �IPv6 should be viewed as a new protocolthat will provide a firmer base for the continued growth of today's internetworks�

             �IPv6 is designed to improve upon IPv4's scalability, security, ease-of-configuration, and network management�

             IPv4 can be modified to perform some of these functions, but the expectation within the IAB is that the results are likely to be far less useful than what could be obtained by widespread deployment of IPv6.

             WORLD IPv6 ConferenceLondon - 22nd and 23rd June 2000

             IPv6 Summit in USA Washington DC, jointly with XIWT (Cross-Industry Working Team), 19-20 October 2000.

             Global IPv6 Summit in Spain Madrid, November 29-30, 2000.

             IPv6 Summit in Japan Osaka, 18-22 December 2000.

             �Microsoft Announces IPv6 Technical Preview for Windows 2000Upcoming Availability Gives Developers a Jumpstart on IPv6 Conversion, REDMOND, Wash. - March 15, 2000�

             Linuxista olemassa IPv6-kernel ja ty�kaluja

             Ciscon IOS:sta IPv6 beta

 

 

2.3.Kansainv�liset yhteydet (Markus Sadeniemi)

 

NORDUnet tilanne on ennallaan (ks. kartta).

 

             Pohjoismaiden v�lill� 2*155 M

             Eurooppa

�TEN-155, 155 M yhteys (kaksi linjaa Tukholmasta)

�G�ANT

             suunnitteilla

             komissio aktiivinen

             2,5 G, IP

             rinnalla ATM-verkko

 

 

NORDUnetin yhteydet USA:han

�3*155 M New Yorkiin, josta 2*155 M kaupallisiin verkkoihin ja 1*155 M akateemisiin verkkoihin (Teleglobe)

�Abilene-liit�nt� New Yorkissa (UCAID, Internet2)

�vBNS-verkko, 45 M yhteys Chicagoon (NSF)

�2*155 M GTS/Ebone:n IP-verkkoon Tukholmassa

 

USA:n yhteyksist� pyydet��n vuoden kuluttua tarjous.

 

2.4.Euroopan tutkimusverkko (Markku Suvanen)

 

Kehityskulku

             COSINE-projekti - IXI (1990) 64 kbps

             EU - EuropaNet (1992) 2 Mbps

             TEN-34 Consortium - TEN-34 (1997)

             Quantum-projekti - TEN-155 (1998)

 

Nykytilanne - TEN-155

             sopimus kolmeksi vuodeksi -> 2001

             kaikkiaan 19 osallistujaa

             EU-rahoitus 20 Meuroa/18 kk

             kustannus n. 40 Meuroa/vuosi

             ytimen p�ivitys 622 Mbps v. 2000 lopulla

 

Uusia aloitteita ja hankkeita

             G�ANT-aloite (1999), tavoite 2,5 Gbps ->

             5 FP/IST/RN1, EU-rahoitusta 80 Meuroa tutkimusverkkojen yhdist�miseen

             eEurope-aloite, nopeat Internet-yhteydet tutkijoille ja opiskelijoille

             Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta, tutkimusverkkojen parempi hy�dynt�minen

 

eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille

             Tuodaan kansalaiset ja organisaatiot verkkoymp�rist��n ja digitaalikaudelle

             Luodaan Eurooppaan digitaalista osaamista tukemalla innovatiivista yrityskulttuuria

             Varmistetaan, ett� muutosprosessi on syrjim�t�n, lis�� luottamusta ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta

 

K�yt�nn�ss� eEurope on konkretisoitu seuraaviin 10 toimintakohtaan, joille on asetettu aikataulut ja tavoitteet:

1. Euroopan nuoriso digitaaliaikaan

2. Halvemmat Internet-yhteydet

3. S�hk�isen kaupan edist�minen

4. Nopeita Internet-yhteyksi� tutkijoille ja opiskelijoille

5. S�hk�isten yhteyksien tietoturva paremmaksi �lykorttien avulla

6. Riskirahoitusta huipputeknologian pk-yrityksille

7. Vammaisten osallistumismahdollisuudet

8. Verkkov�litteinen terveydenhuolto

9. �lykk��t liikennej�rjestelm�t

10. S�hk�inen asiointi viranomaisten kanssa

 

 

2.5.  Muut Funet-tilannekatsausasiat(Markus Sadeniemi)

 

2.5.1. CSC-osakeyhti�ll� on uusi hallitus:

 

             Johtaja Arvo J�ppinen (puheenjohtaja), opetusministeri�

             Varajohtaja Kari-Pekka Estola, Nokia Research Center

             P��johtaja Erkki Jatila, Ilmatieteen laitos

             Hallintojohtaja Sinikka Mertano , Helsingin yliopisto

             Professori Taina Pihlajaniemi, Oulun yliopisto

             Vararehtori Antti R�is�nen, Teknillinen korkeakoulu

             Tutkimusjohtaja Pekka Silvennoinen, VTT

Hallituksen sihteerin� toimii toimitusjohtaja Matti Ihamuotila, CSC

Varaj�senet

             Korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen, opetusministeri�

             Professori Matti Manninen, Jyv�skyl�n yliopisto

             Johtaja Kristiina Soini, Ilmatieteen laitos

 

2.5.2. CSC-osakeyhti�ll� on uusi�� tutkimuksen ja opetuksen tietotekniikan asiantuntijaryhm�:

Puheenjohtaja tutkimusjohtaja Jorma Hattula, Suomen Akatemia

J�senet

             johtaja Mikko Alestalo, Ilmatieteen laitos

             projektip��llikk� Marja Erola, Teknologian kehitt�miskeskus

             erikoistutkija Pirkko Eskola, Valtion teknillinen tutkimuskeskus

             rehtori Arvo Ilmavirta, Lahden ammattikorkeakoulu

             professori Hannu Kari, Teknillinen korkeakoulu

             apulaisprofessori Lauri Kettunen, Tampereen teknillinen korkeakoulu

             tietohallintop��llikk� Tuomo Kolehmainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

             professori Kimmo Koskenniemi, Helsingin yliopisto

             ylikirjastonhoitaja P�ivi Kyt�m�ki, Oulun yliopisto

             tietohallintop��llikk� Kristel Sarlin, Teknillinen korkeakoulu

             professori Franciska Sundholm, Helsingin yliopisto

 

2.5.3 Muuta ajankohtaista

 

             henkil�st�tilanne parantunut

             HSTY

             Funet-TV

             kirjastoyhteisty�, FinElib, NWA, NedLib, Linnea2

             NORDUnet2-hanke etenee

�Suomesta liian v�h�n projektiehdotuksia

             NORDUnet2000-konferenssi Helsingiss� 28-30 syyskuuta 2000

o           pidet��n n. 1,5 vuoden v�lein

o           odotetaan 300-400 osallistujaa

o           ohjelma webiss�

 

 

3.Raportointia

3.1.  Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpano (Markku Suvanen)

 

Strategian toimeenpanoon (kuva alla) OPM asetti kes�ll� �99 7 ty�ryhm�.Digitaalisen tietop��oman kartuttamiseen eli sis�lt�tuotantoon OPM onmy�hemmin asettanut ty�ryhmi� seuraaville aloille: digitaalinen tietohuolto, digitaaliset

oppimateriaalit, digitaalinen sis�lt�tuotanto, kulttuuriperinn�n digitointi, tekij�noikeuskysymykset, liikunnan sis�lt�tuotanto sek� kulttuuri- ja luontomatkailu. Ne vasta laativat toimintasuunnitelmia ko. alueille.

 

����������������� Tietostrategian toteutus

 

Aiemmin asetetut ty�ryhm�t ovat ty�skennelleet vuodenmittaan ja niiden keskeiset tavoitteet ja tulokset on esitelty mm. kuntien, yritysten ja ministeri�iden v�lisiss� tapaamisissa, joiden keskeinen lopputulos oli, ett� kuntien edustusta ty�ryhmiss� tullaan vahvistamaan.

 

Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot

             koko v�est�n osaaminen ja sivistys

             etusijalla aikuisv�est�, ty�el�m�n ulkopuolella oleva v�est�, el�kel�iset, vanhukset, erityisryhm�t

             toimenpiteet:

o           koko kansan motivointikampanja

o           yhteisty�verkoston kokeiluhankkeita

o           kuntalaisten tarpeisiin kohdistuva osuus

o           kansalaisj�rjest�jen panoksen hy�dynt�minen

o           opetus-, kirjasto- ja neuvontahenkil�st�n osaaminen

o           kansalaisten s�hk�postij�rjestelm�

 

Opetushenkil�st�n koulutus

             Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 menness� tieto- ja viestint�tekniikan opetusk�yt�n strategian

             Tieto- ja viestint�tekniikan perustaidot kaikilla opettajilla

             Tieto- ja viestint�tekniikan opetustaidot puolella opettajista

 

 

Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinn�n ammattilaisten koulutus

 

Ty�ryhm�n ehdotusten painopisteet:

             Alan opintojen houkuttelevuuden lis��minen (erityisesti naisopiskelijoiden m��r�n lis��minen) ja rekrytointipohjan vahvistaminen

             Tietoteollisuusohjelman laajuuden ja painotusten arviointi

             Opettaja- ja tutkijaresurssien vahvistaminen

             Peruskoulutuksen laadun parantaminen ja tutkintojen suoritusaikojen lyhent�minen

             Digitaalisen viestinn�n koulutuksen laadullinen ja m��r�llinen kehitt�minen

 

Virtuaaliyliopisto

             Suomessa on vuoteen 2004 menness� usean yliopiston, ammattikorkeakoulun, yrityksen ja tutkimuslaitoksen yhteinen virtuaaliyliopisto, joka tuottaa ja tarjoaa kansainv�lisesti korkealaatuisia ja kilpailukykyisi� koulutuspalveluja

             yhteisty�n kautta laajennetaan ja monipuolistetaan opetusta ja vahvistetaan my�s tutkimuksen verkottumista

             toiminta k�ynnistyy syksyll� 2000

 

 

Virtuaalikouluty�ryhm�

 

             Tavoitteena kehitt�� verkkopohjaisia ratkaisuja opetuksen joustavuuden ja monipuolisuuden lis��miseksi

             et�opetushankkeet, esim. Et�lukio

             verkkopalvelut l�hiopetuksen tueksi

             opetusalan portaalin kehitt�minen

             yhteisty�ss� alueellisten kehitt�jien ja muiden sidosryhmien kanssa

 

Tietoyhteiskunnan rakenteet

             Tilannekartoitus ja vuosittainen seuranta

o           tietokoneet, verkkoyhteydet, videoneuvottelulaitteet, televisio- ja videolaitteet

o           tekniset ja pedagogiset tukipalvelut

             Laite- ja verkkoymp�rist�jen kehitt�minen

o           voimavarojen suuntaaminen

o           riitt�vien tukipalvelujen j�rjest�minen

             Kehitt�mishankkeet

o           k�ytt�j�yst�v�llinen oppimisymp�rist�

o           standardointi

 

Sis�lt�tuotantoty�ryhm�n

tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti luoda edellytykset Suomen nousemiselle tietoliikenneteknologian ohella merkitt�v�ksi sis�lt�teolliseksi maaksi.

Sis�lt�tuotannolla tarkoitetaan p��asiassa s�hk�isille viestimille laaditun dokumentti-, kulttuuri-, opetus-, tutkimus-, viihde- tai markkinointiviestinn�llisen ohjelmasis�ll�n tuottamista ja siihen liittyv�� liiketoimintaa.

 

 

3.2.  Videol�hetykset verkossa, yhteenveto k�ytt�kokemuksista (Leif Laaksonen)

 

Videokuvan l�hetys

-              mpeg1-tasoisena l�hetetty, tavoittaa aika monia tahoja

-              syksyll� tulee lis�� l�hetyksi�asiakkaiden aktiivisuudesta riippuen

-              multicast-ongelmia ollut

 

Videoneuvottelut

-              erilaisia kalustoja olemassa

-              suositellaan H323-teknologiaa (k�yt�ss� mm. Psykonet-hankkeessa , http://psykonet.jyu.fi/

-              laitteistoja koek�yt�ss� CSC:ll�, kk-alennus 40%

 

Video On Demand-toiminta

-              CSC:n videoita ajettu eri puolilla maailmaa mm. Kanadassa

-              elokuussa tulee videolaboratorion muutosta johtuva katkos toimintaan

 

NORDUnet-konferenssi ja virtuaaliyliopistoseminaari videoidaan ja laitetaan verkkoon.

 

 

3.3.  HSTY-korttiprojektin esittely (Mika Kivilompolo, CSC)

 

Projektin eteneminen :

Esiselvitys:

             1998-9: Keskustelua ja selvittely� eri yliopistoissa

             2 / 2000: perustettiin esiselvitysryhm� (Janne Kanner, Mika Kivilompolo ja Mats Kommonen

             Esiselvitysraportti ja projektin toimeksianto 5 / 2000

Projekti k�ynnistettiin 17.5. 2000

             projektin kesto: 1.6.2000 - 31.12.2001

Projektin tavoite: mahdollistaa kortin k�ytt��notto syksyll� 2002

Lis�tietojahttp://www.csc.fi/proj/HSTjahttp://www.csc.fi/proj/HST

 

 

 

4.FUNET-klubin kannanottoja

 

4.1.  Asuntoloiden liitt�misperiaatteet

 

Ty�valiokunta suosituksesta hyv�ksyttiin seuraava kannanotto:

 

1. Opiskelija-asuntoloissa FUNETin yhteyksi� saavat k�ytt�� korkeakoulujen (yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen) opiskelijat. Mik�li asuntolassa on v�h�inen m��r� muita opiskelijoita, voi korkeakoulu teknisist� ja taloudellisista syist� sallia my�s n�iden opiskelijoiden verkkoyhteyden FUNET-verkon kautta.

 

2. Jos opiskelija-asuntola haluaa liitty� FUNET-verkkoon, se tapahtuu jonkin korkeakoulun kautta. Asuntolan pit�� sopia asiasta paikallisen korkeakoulun kanssa. Asuntoloita ei siis liitet� suoraan FUNET-verkkoon.

 

3. Opiskelija-asuntola ja paikallinen korkeakoulu sopivat liittym�n ja FUNET-maksujen aiheuttamista kustannuksista kesken��n.

 

4. Opiskelija-asuntolan ja sen asukkaiden tulee noudattaa verkonk�yt�ss� paikallisen korkeakoulun toimintas��nt�j� ja turvasuosituksia.

 

5. FUNETin www-sivuilta asiakkaiden on mahdollisuus saada tieto korkeakoulun ja asuntolan (aliverkkojen tarkkuudella) FUNET-laskutukseen liittyvist� liikennem��rist�.

 

6. Asuntolat eiv�t ole FUNETin asiakkaita, joten ne ovat paikallisen korkeakoulun domain-nimen alla.

 

7. N�it� ohjeita tarkistetaan FUNET-yhteis�ss�, jos FUNET- ja Internet-yhteis�n toimintatavat olennaisesti muuttuvat.

 

Keskustelussa k�vi ilmi, ett� useilla paikkakunnilla on HOAS-Saunalahti �tyyppisi� ratkaisuja tekeill�.

 

 

 

4.2.FUNETin domain-nimipolitiikka

�����������������

Vuoteen 1999 saakka FUNET on pit�nyt linjanaan, ett� FUNETin verkossa ei saa olla muita kuin fi-domaininalla olevia nimi�. Organisaatiot eiv�t siis ole saaneet k�ytt�� com-, org-, edu- int- ja net-nimi�. Muiden maiden domain-nimi� ei my�sk��n ole hyv�ksytty.

 

Viime aikoina nimipolitiikka on yleisesti muuttunut Suomessa vapaampaan (ks. THK m��r�ys 34 A/2000 M) suuntaan. My�s akateemisessa maailmassa kansainv�listyminen on tuonut tarpeita k�ytt�� esim. tutkimusryhmien kesken org-domainia. Siksimy�s FUNET-verkossa on periaatteita tarkistettava.

 

 

Ty�valiokunnan ehdotus FUNET domain-nimipolitiikaksi:

 

1. Jokaisella FUNETin asiakaalla on yleens� yksi domain-nimi (esim. helsinki.fi), josta vastaa se asiakkaan organisaationosa, joka maksaa FUNETin vuosimaksun

 

2. Asiakkaan alaorganisaatioille suositellaan domain-nime� alaorganisaatio.p��organisaatio.fi (esim. instituutti.helsinki.fi).

 

3. Jos asiakas haluaa kuitenkin hakea useamman domain-nimen, tulee sen itse perustella telehallintokeskukselle (THK) tarpeensa. THK haluaa kirjallisen perustelun, joka k�sitell��n normaalin virkatien mukaan hakemusj�rjestyksess�. CSC ei osallistu toisen nimen hakemiseen. Hakemukseen liittyv� tekninen osa (nimipalvelimen sijoitus ym.) toimitetaan kuitenkin normaalisti CSC:n kauttaTHK:lle.

 

4. Jos asiakkaan (esim. korkeakoulun) jonkin alaorganisaatio (esim.tutkimusinstituutti) haluaa oman domain.fi -nimen, tulee siihen olla ko. asiakkaan hyv�ksynt�. Hakemuksesta ja nimipalvelun j�rjest�misest� vastaa ko. asiakas. CSC on yhteydess� vain asiakkaaseen, ei asiakkaan alaorganisaation.

 

5. FUNET-verkossa ei kiellet� int-, org-, edu- ja net-nimien rekister�inti�. Rekister�inti pit�� hoitaa ko. asiakkaan kautta ja hyv�ksym�n�. FUNET ei tarjoa varanimipalvelua eik� k��nteisnimipalvelua n�ille domaineille *).

 

6. Muiden maiden domain-nimi� tai com-domainia ei saa rekister�id� FUNETin osoiteavaruuteen, jotta v�ltytt�isiin turhilta v��rink�sityksilt�.

 

Yll�olevat ohjeet on tehty sen takia, ett� domain-nimet ovat olennainen osa verkon toimintaa ja FUNET-verkon kautta reititett�v� IP-numeroavaruus halutaan hoitaa hyvin. Jos em. ohjeita ei noudateta, ei ole mahdollista valvoa nimipalvelun toimintaa eik� sit�, kuka vastaa mist�kin osasta verkon liikennett�. T�st� seuraa turvallisuusongelmia ja verkon toimintaan liittyvi� teknisi� ongelmia.

 

*) Keskitetty� vara- ja k��nteisnimipalvelua ei voida j�rjest��-org, -net -int ja edu-nimille, koska sit� ei pystyt� t�ll� hetkell�automatisoimaan. Nyt ns-secondary pit�� yll� tietoja noin 1200 domainista. Se p�ivittyy automaattisestifi-juuren tiedoilla kerran vuorokaudessa. Vastaavaa j�rjestelm�� ei pystyt� j�rjest�m��n muille domaineille. Toisaalta org- tai net-domainien elinaika saattaa olla varsin lyhytkin projektista riippuen. Paikallisesti tunnetaan projektien elinkaaret ja pystyt��n paremmin kontrolloimaan domain-nimien k�ytt�� sek� pit�m��n tiedot ajan tasalla. (Ohjeita l�ytyy osoitteestahttp://www.csc.fi/suomi/funet/nimipalvelu/dns.html#revdns ) N�iden palvelutoimintojen varmistaminen domaineille j�� siis asiakkaan vastuulle. FUNET toivoo ett� n�ihin kiinnitett�isiin erityist� huomiota ongelmien v�ltt�miseksi. My�s osoitteita Euroopassa jakava RIPE edellytt�� k��nteisnimipalvelun (ja varanimipalvelun) olemassaoloa.

 

 

Yll� olevasta ehdotuksesta k�ydyss� keskustelussa tuotiin esille pelko siit�, ett� rajatapauksista aiheutuvat kiistat saattavat lis��nty� yliopistojen sis�ll� ja aiheuttaa ylim��r�ist� p��nvaivaa atk-keskuksille.

 

Ty�valiokunnan valmistelema kannanottohyv�ksyttiin seuraavalla lis�yksell� ingressiin: �Domain-nimipolitiikassa tapahtuva muutos ei merkitse muutosta kielteiseen suhtautumiseen Funetin yhteyksien j�lleenmyyntiin.�

 

Lis�ksi uuden ty�valiokunnan teht�v�ksi annettiin t�sment�� k��nteisnimipalvelun k�sitett� ja sen suhdetta laskutukseen.

 

 

4.3.  Funetin laitehankintaperiaate

 

Hyv�ksyttiin ty�valiokunnan valmistelema seuraava kannanotto:

CSC - Tieteellinen laskenta Oy ei en�� vuoden 2000 j�lkeen osta yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin uusia tietoliikennelaitteita. CSC kuitenkin maksaa nykyisen tai ostaa uuden FUNET-tietoliikenneyhteyden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin (yksi yhteys/organisaatio). Muut FUNETin asiakasorganisaatiot vastaavat aikaisemman k�yt�nn�n mukaisesti itse yhteyden hankkimisesta ja kustannuksista FUNET-liitynt�pisteeseen (yksi yhteys/organisaatio). Nykyiset organisaatioiden lis�liitynn�t FUNETin PoP:eihin pyrit��n siirt�m��n muiden asiakasorganisaatioiden verkkoihin sitten, kun asiasta on sovittu paikallisten organisaatioiden kesken. Uusi FUNET-verkko voi tuoda taloudellisten tai teknisten syiden takia siis muutoksia nykyisiin yhteyksiin. Jos muutoksia joudutaan tekem��n nykyisiin yhteyksiin, sovitaan niist� ensin asiakas-organisaatioiden kanssa.

 

 

4.4.  Mahdolliset muut kannanotot.

Ei tuotu esille muita kannanottoja hyv�ksytt�v�ksi.

 

5.           Ty�valiokunnan toimintaraporttikaudelta 1999/2000 (liite 2)

 

Ty�valiokunnan puheenjohtaja esitti yhteenvedon toimintaraportista.

 

Kauden 1999/2000 p��teht�v�t

FUNET-palvelun henkil�resurssien vahvistamisen tukeminen

Ty�valiokunnan k�sityksen mukaan vuosikokouksen keskustelu ja hyv�ksytty kannanotto tekiv�t yhteis�n toivomuksen riitt�v�n selv�ksi. CSC on ryhtynyt toimenpiteisiin. Katso ao. kannanottokohtaa.

 

Laskutuskaavan seuraava sukupolvi

Ty�valiokunta asetti syyskuussa ty�ryhm�n, koska oli tullut esille joitakin tarkistusideoita. Osoittautui kuitenkin, ett� ei l�ytynyt riitt�v�� kiinnostusta remonttiin ryhtymiseksi t�ss� vaiheessa. Ty�valio�kunnan k�sityksen mukaan tulevalla kaudella on syyt� palata asiaan siin� vaiheessa kun on riitt�v�sti tietoa FUNET 2001 runkoverkon rakenteesta.

 

Yhteisty�n vahvistaminen mm. ty�ryhmi� perustamalla ja k�ytt�m�ll�

T�ss� suhteessa ty�valiokunta on ollut varsin passiivinen. Asiaa on tarkasteltu toimintaraportin kohdassa klubin toiminnan yleiset n�kym�t.

 

FUNET 2001:n suunnittelun seuraaminen

Ty�valiokunta on saanut pari tilanneraporttia CSC:lt� ja koko yhteis� on saanut yhden tiedotteen huhtikuussa. Yliopistojen piiriss� on keskusteltu ongelmista niiss� videoneuvotteluyhteyksiss�, jotka perustuvat atm-tekniikkaan. Kiinnostuneiden yliopis�tojen ty�ryhm� seuraa tilannetta.

 

Kannanotot

Viime vuosikokouksessa muotoiltiin kolme ty�valiokunnan ehdottamaa kannanottoa, jotka kommentoidaan seuraavassa.

 

Verkkopolitiikasta

Ty�valiokunta esitt�� t�lle kokoukselle linjauksia verkkoon liitettyj� asuntoloita varten. Rajoituspolitiikan linjauksista ei ole keskusteltu. K�yt�n valvonnan ohjeistukseen liittyen on yliopistojen atk-johtajien piiriss� toiminut ty�ryhm�, jonka t�h�nastinen ty� on katsottavissa osoitteissa

���������������� http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html ja

http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/yllapitosaanto.html .

 

Funetin perustoiminnan resursointi

CSC:ss� on Funet-toimintaan lis�tty henkil��resursseja. Uusia henkil�it� (3 kpl) on �sis��n ajossa�. Ty�valiokunnan mielest� kannanotolla on ollut positiivinen vaikutus.

 

T�rke�t uudet sovellukset ja niihin liittyv�t palvelut

N�ist� nelj�st� raportoitiin edell�.

CSC on mukana virtuaaliyliopistohankkeessa.

 

Vastuu elektronisen kirjaston kehitt�misest� on siirtynyt Kansalliskirjastolle (Helsingin yliopiston kirjasto). CSC on edelleen mukana toimeksiannoissa.

 

Hakemistopalveluiden kehitt�misess� ei ole kovin paljon tapahtunut.  Mainari on edelleen olemassa keskitettyn� palveluna samalla organisaatiom��r�ll� kuin vuosi sitten. J�rjestelm�n kehitt�miseen ei en�� k�ytet� resursseja, mutta sen tiedoille voi olla k�ytt�� HST-j�rjestelm�� luotaessa. Edelleen sen tietoja voidaan hy�dynt�� LDAP-juurihake�mistossa. Ty�valiokunnassa on sovittu, ett� CSC laatii spesifikaatiot siit�, miten j�senorganisaatioissa tulee toimia nimihierarkian muodostamiseksi.

 

Tiedottaminen

Klubin k�ytett�viss� on seuraavat viisi s�hk�posti�listaa:

  1. Funklubi@csc.fi

T�m� on l�hinn� tarkoitettu uusien Funet-klubista kiinnostuneiden kyselyihin. Se on web-sivulla kontaktitietona. Listalla on sihteeri, puheenjohtaja, Klaus Lindberg ja Juha.Oinonen. Viestej� muutama vuodessa.

 

  1. funklubi-tv@csc.fi

Ty�valiokunnan ty�skentelylista. K�ytet��n aktiivisesti.

 

  1. funadm-ilmo@csc.fi

Asiakasorganisaatioiden hallinnolliset yhdyshenkil�t. (71 henkil�� ja 68 organisaatiota). Klubin vuosikokouskutsu l�hetet��n t�lle listalle t�st� vuodesta l�htien. Hyvin hiljainen lista.

 

  1. funadm@listserv.funet.fi

Lista on perustettu parantamaan informaation kulkua ja edist�m��n keskustelua klubin kokousten v�lill�. Organisaatioille on tullut kirje, jossa on pyydetty hallinnollisia yhdyshenkil�it� ilmoittau�tumaan listalle. Listalla on 59 henkil�� 48 organisaatiosta. T�lle listalle l�hettiin edellisell� kerralla vuosikokouskutsu. Hyvin hiljainen lista.

 

  1. funtek-ilmo@csc.fi

T�ll� listalla on asiakasorganisaation ilmoittama tekninen yhteyshenkil�. Klubi ei ole toistaiseksi k�ytt�nyt t�t� listaa.

 

 

Toimintaraportin esittely� seuranneessa keskustelussa uudelle ty�valiokunnalle annettiin teht�v�ksi seurata LDAP-kehityst� ja koordinoida sen soveltamista.

 

 

6.Toimintakauden 2000/2001 teht�v�t

 

      Laskutuskaavan seuraava sukupolvi

      FUNET 2001 runkoverkon k�ytt��noton tuki

  Yhteisty�n vahvistaminen mm. tiedotusta lis��m�ll� ja ty�ryhmi� (VoiceIP, LDAP, Ipv6�) k�ytt�m�ll�

  LDAP-kehityksen seuranta ja koordinointi

  Tele- ja dataliikenteen integroitumiskehityksen seuraaminen

 

 

 

7.Ty�valiokunnan kokoonpano

Ty�valiokuntaan tulivat valituiksi:

Heikki Aalto, Turun yliopiston atk-keskus

Arto Auvinen, Kuopion yliopistollinen sairaala

Lars Backstr�m, Helsingin yliopiston atk-osasto (kokoonkutsuja)

Kari Karlsson, Ilmatieteen laitos (uusi)

Tuomo Kolehmainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (uusi)

Osmo Laaksonen, Jyv�skyl�n ammattikorkeakoulu

Paavo Moilanen, Oulun yliopiston atk-keskus

Jukka Oraj�rvi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Jaakko Riihimaa, Sein�joen ammattikorkeakoulu

Kristel Sarlin, Teknillinen korkeakoulu

Matti Taanonen, Vaasan yliopiston atk-keskus

Valtion teknillinen tutkimuskeskus nime�� edustajan my�hemmin

 

Lis�ksi ty�valiokunnan ty�skentelyyn osallistuvat asiantuntijoina:

Markku Suvanen, Opetusministeri�

Markus Sadeniemi, Funet

Klaus Lindberg, Funet

Leif Laaksonen, Funet

 

 

8.Muut asiat

 

Markus Sadeniemi esitteli kokouskutsun mukana tullutta maksutaulukkoa ja pyysi asiakkaita, joiden kohdalla perustiedoissa on puutteita, t�ydent�m��n tiedot ajan tasalle.

 

Ty�valiokunnan teht�v�ksi annettiin Funetin s-postilistojen osallistujaluetteloiden tarkistaminen ja tiedottamisen kehitt�minen.

 

9.     Kokouksen p��tt�minen

Toimitusjohtaja Matti Ihamuotila esitti CSC:n puolesta kiitoksensa kokoukseen osallistujille, Funet-klubille ja sen puheenjohtajalle arvokkaasta ty�st�.

Puheenjohtaja p��tti kokouksen klo 15:30.

 

 

Lars Backstr�m��������������������������������� Paavo Moilanen

puheenjohtaja ������������������������������������ sihteeri

 

 

 

LIITTEET:

  1. Kokoukseen osallistujat
  2. Toimintaraportti kaudelta 1999/2000

 


Liite 1: Kokoukseen osallistujat:

 

Osallistuja

S�hk�posti

Organisaatio

Stig-G�ran Lindqvist

stigo@abo.fi

�bo Akademi

Anders Derefalk

anders.derefalk@arcada.fi

ARCADA - Nylands svenska yrkesh�gskola

G�ran Pulkkis

goran.pulkkis@arcada.fi

ARCADA - Nylands svenska yrkesh�gskola

Bengt S�derman

benkku.soderman@cancer.fi

Suomen sy�p�rekisteri

Timo Saarnikivi

Timo.Saarnikivi@cimo.fi

Kansainv�lisen henkil�vaihdon keskus CIMO

Helena �kerlund

helena.akerlund@cop.fi

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu

Markus Sadeniemi

Markus.Sadeniemi@csc.fi

CSC

Klaus Lindberg

Klaus.Lindberg@csc.fi

CSC

Leif Laaksonen

Leif.Laaksonen@csc.fi

CSC

Mika Kivilompolo

Mika.Kivilompolo@csc.fi

CSC

Juha Oinonen

Juha.Oinonen@csc.fi

CSC

Leila Pohjolainen

Leila.Pohjolainen@csc.fi

CSC

Pekka Linna

plinna@csc.fi

CSC

Matti Ihamuotila

Matti.Ihamuotila@csc.fi

CSC

Antti Leino

antti.leino@domlang.fi

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Reijo Kinnunen

reijo.kinnunen@evitech.fi

Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu

Kari Karlsson

kari.karlsson@fmi.fi

Ilmatieteen laitos

Jouko Saari

Jouko.Saari@fmi.fi

Ilmatieteen laitos

Timo Kuronen

Timo.Kuronen@gsf.fi

Geologian tutkimuskeskus

Lars Backstr�m

Lars.Backstrom@helsinki.fi

Helsingin yliopisto

Tapani Liljavirta

Tapani.Liljavirta@helsinki.fi

Helsingin yliopisto

Markku Kuula

kuula@hkkk.fi

Helsingin kauppakorkeakoulu

Kimmo Laaksonen

kla@van-kemp.hut.fi

Teknillinen korkeakoulu

Osmo Laaksonen

osmo.laaksonen@jypoly.fi

Jyv�skyl�n ammattikorkeakoulu

Eero Bl�field

blofield@cc.jyu.fi

Jyv�skyl�n yliopisto

Juhani Pietik�inen

juhani.pietikainen@mail.kajak.fi

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Mikko Nissinen

mikko.nissinen@ktl.fi

Kansanterveyslaitos

Arto Auvinen

Arto.Auvinen@kuh.fi

Kuopion yliopistollinen sairaala

Mika Aleksandroff

Mika.Aleksandroff@kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Jukka Kurvi

Jukka.Kurvi@lut.fi

Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu

Carl-Gustaf Snellman

Carl-Gustaf.Snellman@metla.fi

Mets�ntutkimuslaitos

Markku Suvanen

Markku.Suvanen@minedu.fi

Opetusministeri�

Paavo Moilanen

Paavo.Moilanen@oulu.fi

Oulun yliopisto

Ville Komulainen

ville.komulainen@narc.fi

Arkistolaitos

Tuomo Kolehmainen

Tuomo.Kolehmainen@ncp.fi

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pekka Koivukoski

pekka.koivukoski@oamk.fi

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Jukka Orajarvi

jukkao@oamk.fi

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Kalevi Nieminen

kalevi.nieminen@occuphealth.fi

Ty�terveyslaitos

Ilpo Lehtola

ilpo.lehtola@pspt.fi

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

Jaakko Riihimaa

Jaakko.Riihimaa@seamk.fi

Sein�joen ammattikorkeakoulu

Kuno �hrman

kuno.ohrman@shh.fi

Svenska handelsh�gskolan

Krister Forssten

krister.forssten@sydvast.fi

Yrkesh�gskolan Sydv�st

Seppo Karvinen

seppo.karvinen@tukkk.fi

Turun kauppakorkeakoulu

Jussi-Pekka Pispa

jussi-pekka.pispa@tut.fi

Tampereen Teknillinen Korkeakoulu

Jouko Matilainen

Jouko.Matilainen@uku.fi

Kuopion yliopisto

Juhani Kuosmanen

Juhani.Kuosmanen@uku.fi

Kuopion yliopisto

Esko Suorsa

esko.suorsa@urova.fi

Lapin Yliopisto

Tauno Kankaanp��

Tauno.Kankaanpaa@uta.fi

Tampereen yliopisto

Heikki Aalto

heikki@utu.fi

Turun yliopisto

Matti Taanonen

matti.taanonen@uwasa.fi

Vaasan yliopisto

Alpo M�kinen

alpo.makinen@vtt.fi

Valtion teknillinen tutkimuskeskus

Hannu Kukkonen

hannu.kukkonen@vtt.fi

Valtion teknillinen tutkimuskeskus

 


 

Liite 2.Ty�valiokunnan toimintaraportti kaudelta 1999/2000

 

Klubin toiminnan yleiset n�kym�t

FUNET-klubin ja ty�valiokunnan toiminta on ollut vaisuhkoa, jonka yhten� syyn� voinee pit�� sit�, ett� nyt elet��n tietyll� tavalla v�livuotta ennen tulevia suuria muutoksia.

 

Funet-j�senorganisaatiolla on k�ytett�viss� monia foorumeja ja monenlaisia yhteisty�muotoja kehitt�� Funetin toimintaa ja tuoda esiin sek� teknisi� ett� hallinnollisia ongelmia.  P��s��nt�isesti osallistumisen motiivina ovat omien intressien valvonta ja parempi tiedonsaanti, jolloin on luonnollista, ett� osallistumiskustannuksista vastaa j�senorganisaatio. N�k�piiriss� on kuitenkin konkreettisia hankkeita, joilla on selke�sti m��ritelt�viss� oleva tavoite ja joiden toteuttaminen ehdottomasti vaatii erillist� rahoitusta. N�iss� hankkeissa vet�j�lle ja mahdollisesti muillekin toteuttajille voidaan maksaa erillist� palkkaa ja vastaavasti on tarkoituksenmukaista peri� kustannuksia hankkeeseen osallistuvilta ja hy�tyvilt� j�senorganisaatioilta. N�it� hankkeita tullee my�s OPM tukemaan ja niihin on ehk� mahdollista saada my�s sponsorirahoitusta.

 

Aktiivisuus postituslistoilla on ollut v�h�ist�, mutta t�m� ei kerro koko totuutta niiden merkityksest�. Lista her�tt�� usein � erityisesti teknisiss� kysymyksiss� � j�senorganisaation sis�ll� keskustelua, joka ei aina v�lity listalle, mutta on silti tarpeellista ja hy�dyllist�. Todettiin, ett� olisi kuitenkin hyv� tiedottaa siit�kin, ettei ole varsinaista tiedotettavaa.

 

Kauden p��teht�v�t

 

FUNET-palvelun henkil�resurssien vahvistamisen tukeminen

Ty�valiokunnan k�sityksen mukaan vuosikokouksen keskustelu ja hyv�ksytty kannanotto tekiv�t yhteis�n toivomuksen riitt�v�n selv�ksi. CSC on ryhtynyt toimenpiteisiin. Katso ao. kannanottokohtaa.

 

Laskutuskaavan seuraava sukupolvi

Ty�valiokunta asetti syyskuussa ty�ryhm�n, koska oli tullut esille joitakin tarkistusideoita. Osoittautui kuitenkin, ett� ei l�ytynyt riitt�v�� kiinnostusta remonttiin ryhtymiseksi t�ss� vaiheessa. Ty�valiokunnan k�sityksen mukaan tulevalla kaudella on syyt� palata asiaan siin� vaiheessa kun on riitt�v�sti tietoa FUNET 2001 runkoverkon rakenteesta.

 

Yhteisty�n vahvistaminen mm. ty�ryhmi� perustamalla ja k�ytt�m�ll�

T�ss� suhteessa ty�valiokunta on ollut varsin passiivinen. Asiaa on tarkasteltu edell� kohdassa toiminnan yleiset n�kym�t.

 

FUNET 2001:n suunnittelun seuraaminen

Ty�valiokunta on saanut pari tilanneraporttia CSC:lt� ja koko yhteis� on saanut yhden tiedotteen huhtikuussa. Yliopistojen piiriss� on keskusteltu ongelmista niiss� videoneuvotteluyhteyksiss�, jotka perustuvat atm-tekniikkaan. Kiinnostuneiden yliopistojen ty�ryhm� seuraa tilannetta.

 

Kannanotot

Viime vuosikokouksessa muotoiltiin kolme ty�valiokunnan ehdottamaa kannanottoa, jotka kommentoidaan seuraavassa.

 

Verkkopolitiikasta

Ty�valiokunta esitt�� t�lle kokoukselle linjauksia verkkoon liitettyj� asuntoloita varten. Rajoituspolitiikan linjauksista ei ole keskusteltu. K�yt�n valvonnan ohjeistukseen liittyen on yliopistojen atk-johtajien piiriss� toiminut ty�ryhm�, jonka t�h�nastinen ty� on katsottavissa osoitteissahttp://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html ja http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/yllapitosaanto.html .

 

Funetin perustoiminnan resursointi

CSC:ss� on Funet-toimintaan lis�tty henkil�resursseja. Uusia henkil�it� (3 kpl) on �sis��n ajossa�. Ty�valiokunnan mielest� kannanotolla on ollut positiivinen vaikutus.

 

T�rke�t uudet sovellukset ja niihin liittyv�t palvelut

             verkon liikenteen salaaminen, s�hk�inen allekirjoitus ja k�ytt�jien autentikointi.

CSC vahvasti mukana HSTY-projektissa, josta raportoidaan kokouksessa.

             videol�hetykset verkossa niin reaaliaikaisina kuin tilauspohjaisesti

             unicast- ja multicast-palvelut

             H323 gw-palvelu ISDN- ja IP-pohjaisen liikenteen v�lill�

             MPEG2-tasoiset videoneuvottelupalvelut

N�ist� nelj�st� raportoidaan kokouksessa.

             verkko-opetuksen muu tukeminen

CSC on mukana virtuaaliyliopistohankkeessa.

 

Vastuu elektronisen kirjaston kehitt�misest� on siirtynyt Kansalliskirjastolle (Helsingin yliopiston kirjasto). CSC on edelleen mukana toimeksiannoissa.

 

Hakemistopalveluiden kehitt�misess� ei ole kovin paljon tapahtunut.  Mainari on edelleen olemassa keskitettyn� palveluna samalla organisaatiom��r�ll� kuin vuosi sitten. J�rjestelm�n kehitt�miseen ei en�� k�ytet� resursseja, mutta sen tiedoille voi olla k�ytt�� HST-j�rjestelm�� luotaessa. Edelleen sen tietoja voidaan hy�dynt�� LDAP-juurihakemistossa. Ty�valiokunnassa on sovittu, ett� CSC laatii spesifikaatiot siit�, miten j�senorganisaatioissa tulee toimia nimihierarkian muodostamiseksi.

 

Tiedottaminen

 

Klubin k�ytett�viss� on seuraavat viisi s�hk�postilistaa:

1.         Funklubi@csc.fi

T�m� on l�hinn� tarkoitettu uusien Funet-klubista kiinnostuneiden kyselyihin. Se on web-sivulla kontaktitietona. Listalla on sihteeri, puheenjohtaja, Klaus Lindberg ja Juha.Oinonen. Viestej� muutama vuodessa.

2.         funklubi-tv@csc.fi

Ty�valiokunnan ty�skentelylista. K�ytet��n aktiivisesti.

3.         funadm-ilmo@csc.fi

Asiakasorganisaatioiden hallinnolliset yhdyshenkil�t. (71 henkil�� ja 68 organisaatiota). Klubin vuosikokouskutsu l�hetet��n t�lle listalle t�st� vuodesta l�htien. Hyvin hiljainen lista.

4.         funadm@listserv.funet.fi

Lista on perustettu parantamaan informaation kulkua ja edist�m��n keskustelua klubin kokousten v�lill�. rganisaatioille on tullut kirje, jossa on pyydetty hallinnollisia yhdyshenkil�it� ilmoittautumaan listalle. Listalla on 59 henkil�� 48 organisaatiosta. T�lle listalle l�hettiin edellisell� kerralla vuosikokouskutsu. Hyvin hiljainen lista.

5.         funtek-ilmo@csc.fi

T�ll� listalla on asiakasorganisaation ilmoittama tekninen yhteyshenkil�. Klubi ei ole toistaiseksi k�ytt�nyt t�t� listaa.