FUNET-klubi�� KOKOUSMUISTIO

�� 14.6.2000

FUNET-KLUBIN VUOSIKOKOUS

Aika�� Keskiviikko 14.6.2000 klo 12:15 � 15:30

Paikka�� Auditorio, VTT:n p��rakennus, Vuorimiehentie 5, Otaniemi

Puh.johtaja�� Lars Backstr�m

Sihteeri�� Paavo Moilanen

Osallistujat�� Kokoukseen osallistui� 52 henkil�� 39 organisaatiosta. Osallistujaluettelo on dokumentin lopussa.

1.� Kokouksen avaus

Lars Backstr�m ty�valiokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa avasi kokouksen ja toivotti l�sn� olevat tervetulleeksi Funet-klubin viidenteen vuosikokoukseen.�

�

2.� FUNET � tilannekatsaus

2.1.� Vuoden 2001 FUNET-maksut (Markus Sadeniemi)

Laskutuskaava, joka on ollut k�yt�ss� pari vuotta s�ilyy ennallaan v.2001. Laskutuskaavan uusiminen oli ty�valiokunnassa pohdittavana, mutta siell� p��dyttiin lykk��m��n uudistamista Funet 2001-k�ytt��noton yhteyteen.

Laskutus perustuu asiakasorganisaation kokoon (henkil�m��r��n) ja ulkomaanliikenteen sis��np�in tulevan liikenteen m��r��n, joka on� mitattu ruuhka-aikana maalis/huhtikuussa ja loka/marraskuussa.

OPM tukee korkeakoulujen osuutta ja muut maksavat 70% kalliimman hinnaston mukaan. Ammattikorkeakoulujen asemasta on k�yty keskusteluja OPM:n suuntaan ja ne tulevat verkkoliittym�n suhteen� samaan asemaan yliopistojen kanssa ja niiden keskitetty rahoitus lis��ntyy. Virallisia p��t�ksi� asiasta ei kuitenkaan viel� ole.

Funetin j�senmaksut ensi vuodelle p��tet��n lopullisesti syyskuussa. Maksut s�ilyv�t keskim��rin ennallaan. Kokouskutsun liitteen� oleva maksutaulukko on laskettu olettaen, ett� laskutuskaava s�ilyy samana eik� hinnankorotuksia liikenteen lis��ntymisest� huolimatta tarvita. On kuitenkin korostettava, ett� t�h�n liittyy paljon ep�varmuustekij�it�: Funet 2001-verkon hinta, valuuttakurssit ja my�s OPM:n maksuosuus.

FUNET, menot v.2001

�kotimaan verkko �� 9,0 Mmk��

�kansainv�liset yhteydet�� 20,0 Mmk

�muut�� 6,6 Mmk

�laitehankinnat�� 4,5 Mmk

�yhteens�� 40,1 Mmk

�lis�ksi er�it� kehityshankkeita (OPM/yo)

Kotimaan verkko-osuuteen tulee kasvua siit�, ett� osa ammattikorkeakoulujen nyt itse maksamista kuluista tulee jatkossa Funetin kautta.

NORDUnet-maksut alenevat vaikka kapasiteetti kaksinkertaistuu (ellei valuuttakursseista muuta aiheudu).

FUNET, rahoitus v.2001

�opetusministeri�

�yliopisto�� 11,3 Mmk� (+hankerahoitus)

�amkk�� 10,1 Mmk

�yhteens�� 21,4 Mmk��

�j�senorganisaatiot��

�yliopistot�� 7,4 Mmk

�amkk�� 6,8 Mmk

�muut�� 4,5 Mmk

�yhteens�� 18,7 Mmk

Lopullisesti OPM:n rahoituksesta p��tt�� eduskunta budjetin yhteydess�. Suurin muutos edelliseen vuoteen verrattuna on ammattikorkeakoulujen osuuden lis��ntyminen. FUNET-verkkoon liitettyjen ammattikorkeakoulujen lukum��r�n odotetaan viel� kasvavan.

2.2.� FUNET 2001� uusi runkoverkko (Klaus Lindberg)

FUNET 2001 �projektin aikataulusta

� henkil�pulan vuoksi ollaan j�ljess� n. � vuotta

� tarjouskilpailu p��ttyy 22.6.2000

� sopimukset tehd��n syys-lokakuussa

� verkkoyhteydet v. 2001 alusta

FUNET 2001:n suunnitteluperiaatteita

� FUNET-verkon rakenne ja laajuus pyrit��n pit�m��n hallittuna. CSC :n valvonta- ja yll�pitohenkil�st�� ei kasvateta (panostus ulkoistukseen)

� Verkon rakenne tukee yll�pidon organisointia.

� Verkkon valvonta ja yll�pito 7x24 h niilt� osin kuin se on mahdollista

� Varaudutaan 150 % liikenteen kasvuun vuosittain.

� Uuteen verkkoon siirtymisest� tulee asiakasorganisaatioille v�h�n muutoksia. Muutoksia pyrit��n toteuttamaan ennen uuden verkon k�ytt��nottoa.

� FUNET-runkoverkko tulee olemaan edelleen IP-pohjainen (IPX-, Appletalk, DECNET-, ATM-yhteyksi� jne ei reititet�). Runkoverkko ei ota kantaa sovelluksiin, joita sen yli ajetaan.

� Runkoverkon ja liit�nt�verkkojen sis�inen reititysprotokolla on OSPF.

� Asiakasorganisaatioiden verkkojen reititys on staattista tai BGP-pohjaista.

� Asiakasyhteys Super PoPiin vain rajoitetuilla medioilla.

� Asiakkaiden liitynt�mediat pidet��n ennallaan.��

� Yksitt�isten organisaatioiden yhteyksi� ei varmisteta (kahdenneta) kuin erikseen m��ritellyin ehdoin.

� Liit�nt�verkot toteutetaan ensi vaiheessa nykyisill� laitteilla ja vanhan topologian mukaisilla yhteyksill�.

� Asiakasorganisaatiot eiv�t ole suoraan yhteydess� valvonta ja yll�pito-organisaatioon

� FUNET2001-hanke t�ht�� noin kolmivuotiseen ratkaisuun

Funet 2001-verkon kaavakuva:��

��

Runko- ja liitynt�verkot (kuvaan merkitty vain yo:t ja amk:t):

��

��

Verkon valvontahierarkia:

��

Muutoksia FUNET-verkon periaatteisiin 2001

� CSC ei osta korkeakouluihin (yo:t ja amk:t) tietoliikennelaitteita

� CSC maksaa kk:n yhteyden FUNET-verkkoon (yksi yhteys/korkeakoulu)

� Muut FUNETin asiakkaat vastaavat edelleen itse yhteyden hankkimisesta ja kustannuksista liitynt�pisteeseen (yksi yhteys/organisaatio)

� Nykyiset organisaatioiden lis�liitynn�t FUNETin PoP:eihin pyrit��n siirt�m��n muiden asiakasorganisaatioiden verkkoihin sitten, kun asiasta on sovittu paikallisten organisaatioiden kesken

� Uusi FUNET-verkko voi tuoda taloudellisten tai teknisten syiden takia siis muutoksia nykyisiin yhteyksiin.

IPv6

� Funet 2001-tarjouspyynn�ss� ei edellytet� IPv6:ta, mutta sit� voi tarjota optiona. Ty�hypoteesina on, ett� IPv6 ei tule viel� 3 vuoteen (tulevan verkon k�ytt�aikana) olemaan tuotantoverkon edellytt�m�ll� luotettavuus- ja turvallisuustasolla

� IPv6 lupaa kaikkea hyv�� mm. isompi osoiteavaruus, parempi osoitestruktuuri, tietoturva, autokonfiguraatio jne

� Milloin syntyy oikeita palveluja ja milloin tuotantoverkossa? Ei toteutune FUNET2001:n yhteydess� (esitetty optiona).

� Testi- ja tutkimushankkeet: Teollisuus tekee aktiivisesti t�it� IPv6:n kanssa --> n�kyy jo korkeakouluissakin

� Perustetaan tekninen ryhm� koordinoimaan

Otteita IETF:n dokumentista: 25.12.1999, IAB Internet Draft, The Case for IPv6, (draft-ietf-iab-case-for-ipv6-06.txt)��

� �IPv6 should be viewed as a new protocol� that will provide a firmer base for the continued growth of today's internetworks�

� �IPv6 is designed to improve upon IPv4's scalability, security, ease-of-configuration, and network management�

� IPv4 can be modified to perform some of these functions, but the expectation within the IAB is that the results are likely to be far less useful than what could be obtained by widespread deployment of IPv6.

� WORLD IPv6 Conference� London - 22nd and 23rd June 2000

� IPv6 Summit in USA Washington DC, jointly with XIWT (Cross-Industry Working Team), 19-20 October 2000.

� Global IPv6 Summit in Spain Madrid, November 29-30, 2000.

� IPv6 Summit in Japan Osaka, 18-22 December 2000.

� �Microsoft Announces IPv6 Technical Preview for Windows 2000� Upcoming Availability Gives Developers a Jumpstart on IPv6 Conversion, REDMOND, Wash. - March 15, 2000�

� Linuxista olemassa IPv6-kernel ja ty�kaluja

� Ciscon IOS:sta IPv6 beta

2.3.� Kansainv�liset yhteydet (Markus Sadeniemi)

NORDUnet tilanne on ennallaan (ks. kartta).

� Pohjoismaiden v�lill� 2*155 M

� Eurooppa

�TEN-155, 155 M yhteys (kaksi linjaa Tukholmasta)

�G�ANT

� suunnitteilla

� komissio aktiivinen

� 2,5 G, IP

� rinnalla ATM-verkko

�NORDUnetin yhteydet USA:han

�3*155 M New Yorkiin, josta 2*155 M kaupallisiin verkkoihin ja 1*155 M akateemisiin verkkoihin (Teleglobe)

�Abilene-liit�nt� New Yorkissa (UCAID, Internet2)

�vBNS-verkko, 45 M yhteys Chicagoon (NSF)

�2*155 M GTS/Ebone:n IP-verkkoon Tukholmassa

USA:n yhteyksist� pyydet��n vuoden kuluttua tarjous.

2.4.� Euroopan tutkimusverkko (Markku Suvanen)

Kehityskulku

� COSINE-projekti - IXI (1990) 64 kbps

� EU - EuropaNet (1992) 2 Mbps

� TEN-34 Consortium - TEN-34 (1997)

� Quantum-projekti - TEN-155 (1998)

Nykytilanne - TEN-155

� sopimus kolmeksi vuodeksi -> 2001

� kaikkiaan 19 osallistujaa

� EU-rahoitus 20 Meuroa/18 kk

� kustannus n. 40 Meuroa/vuosi

� ytimen p�ivitys 622 Mbps v. 2000 lopulla

Uusia aloitteita ja hankkeita

� G�ANT-aloite (1999), tavoite 2,5 Gbps ->

� 5 FP/IST/RN1, EU-rahoitusta 80 Meuroa tutkimusverkkojen yhdist�miseen

� eEurope-aloite, nopeat Internet-yhteydet tutkijoille ja opiskelijoille

� Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta, tutkimusverkkojen parempi hy�dynt�minen

eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille

� Tuodaan kansalaiset ja organisaatiot verkkoymp�rist��n ja digitaalikaudelle

� Luodaan Eurooppaan digitaalista osaamista tukemalla innovatiivista yrityskulttuuria

� Varmistetaan, ett� muutosprosessi on syrjim�t�n, lis�� luottamusta ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta

K�yt�nn�ss� eEurope on konkretisoitu seuraaviin 10 toimintakohtaan, joille on asetettu aikataulut ja tavoitteet:

1. Euroopan nuoriso digitaaliaikaan

2. Halvemmat Internet-yhteydet

3. S�hk�isen kaupan edist�minen

4. Nopeita Internet-yhteyksi� tutkijoille ja opiskelijoille

5. S�hk�isten yhteyksien tietoturva paremmaksi �lykorttien avulla

6. Riskirahoitusta huipputeknologian pk-yrityksille

7. Vammaisten osallistumismahdollisuudet

8. Verkkov�litteinen terveydenhuolto

9. �lykk��t liikennej�rjestelm�t

10. S�hk�inen asiointi viranomaisten kanssa

2.5. Muut Funet-tilannekatsausasiat� (Markus Sadeniemi)

2.5.1. CSC-osakeyhti�ll� on uusi hallitus:

� Johtaja Arvo J�ppinen (puheenjohtaja), opetusministeri�

� Varajohtaja Kari-Pekka Estola, Nokia Research Center

� P��johtaja Erkki Jatila, Ilmatieteen laitos

� Hallintojohtaja Sinikka Mertano , Helsingin yliopisto

� Professori Taina Pihlajaniemi, Oulun yliopisto

� Vararehtori Antti R�is�nen, Teknillinen korkeakoulu

� Tutkimusjohtaja Pekka Silvennoinen, VTT

Hallituksen sihteerin� toimii toimitusjohtaja Matti Ihamuotila, CSC

Varaj�senet

� Korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen, opetusministeri�

� Professori Matti Manninen, Jyv�skyl�n yliopisto

� Johtaja Kristiina Soini, Ilmatieteen laitos

2.5.2. CSC-osakeyhti�ll� on uusi�� tutkimuksen ja opetuksen tietotekniikan asiantuntijaryhm�:

Puheenjohtaja tutkimusjohtaja Jorma Hattula, Suomen Akatemia

J�senet

� johtaja Mikko Alestalo, Ilmatieteen laitos

� projektip��llikk� Marja Erola, Teknologian kehitt�miskeskus

� erikoistutkija Pirkko Eskola, Valtion teknillinen tutkimuskeskus

� rehtori Arvo Ilmavirta, Lahden ammattikorkeakoulu

� professori Hannu Kari, Teknillinen korkeakoulu

� apulaisprofessori Lauri Kettunen, Tampereen teknillinen korkeakoulu

� tietohallintop��llikk� Tuomo Kolehmainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

� professori Kimmo Koskenniemi, Helsingin yliopisto

� ylikirjastonhoitaja P�ivi Kyt�m�ki, Oulun yliopisto

� tietohallintop��llikk� Kristel Sarlin, Teknillinen korkeakoulu

� professori Franciska Sundholm, Helsingin yliopisto

2.5.3 Muuta ajankohtaista

� henkil�st�tilanne parantunut

� HSTY

� Funet-TV

� kirjastoyhteisty�, FinElib, NWA, NedLib, Linnea2

� NORDUnet2-hanke etenee

�Suomesta liian v�h�n projektiehdotuksia

� NORDUnet2000-konferenssi Helsingiss� 28-30 syyskuuta 2000

o pidet��n n. 1,5 vuoden v�lein

o odotetaan 300-400 osallistujaa

o ohjelma webiss�

3.� Raportointia

3.1. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpano (Markku Suvanen)

Strategian toimeenpanoon (kuva alla) OPM asetti kes�ll� �99 7 ty�ryhm�.� Digitaalisen tietop��oman kartuttamiseen eli sis�lt�tuotantoon OPM on� my�hemmin asettanut ty�ryhmi� seuraaville aloille: digitaalinen tietohuolto, digitaaliset

oppimateriaalit, digitaalinen sis�lt�tuotanto, kulttuuriperinn�n digitointi, tekij�noikeuskysymykset, liikunnan sis�lt�tuotanto sek� kulttuuri- ja luontomatkailu. Ne vasta laativat toimintasuunnitelmia ko. alueille.

�� Tietostrategian toteutus

Aiemmin asetetut ty�ryhm�t ovat ty�skennelleet vuodenmittaan ja niiden keskeiset tavoitteet ja tulokset on esitelty mm. kuntien, yritysten ja ministeri�iden v�lisiss� tapaamisissa, joiden keskeinen lopputulos oli, ett� kuntien edustusta ty�ryhmiss� tullaan vahvistamaan.

Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot

� koko v�est�n osaaminen ja sivistys

� etusijalla aikuisv�est�, ty�el�m�n ulkopuolella oleva v�est�, el�kel�iset, vanhukset, erityisryhm�t

� toimenpiteet:

o koko kansan motivointikampanja

o yhteisty�verkoston kokeiluhankkeita

o kuntalaisten tarpeisiin kohdistuva osuus

o kansalaisj�rjest�jen panoksen hy�dynt�minen

o opetus-, kirjasto- ja neuvontahenkil�st�n osaaminen

o kansalaisten s�hk�postij�rjestelm�

Opetushenkil�st�n koulutus

� Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 menness� tieto- ja viestint�tekniikan opetusk�yt�n strategian

� Tieto- ja viestint�tekniikan perustaidot kaikilla opettajilla

� Tieto- ja viestint�tekniikan opetustaidot puolella opettajista

Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinn�n ammattilaisten koulutus

Ty�ryhm�n ehdotusten painopisteet:

� Alan opintojen houkuttelevuuden lis��minen (erityisesti naisopiskelijoiden m��r�n lis��minen) ja rekrytointipohjan vahvistaminen

� Tietoteollisuusohjelman laajuuden ja painotusten arviointi

� Opettaja- ja tutkijaresurssien vahvistaminen

� Peruskoulutuksen laadun parantaminen ja tutkintojen suoritusaikojen lyhent�minen

� Digitaalisen viestinn�n koulutuksen laadullinen ja m��r�llinen kehitt�minen

Virtuaaliyliopisto

� Suomessa on vuoteen 2004 menness� usean yliopiston, ammattikorkeakoulun, yrityksen ja tutkimuslaitoksen yhteinen virtuaaliyliopisto, joka tuottaa ja tarjoaa kansainv�lisesti korkealaatuisia ja kilpailukykyisi� koulutuspalveluja

� yhteisty�n kautta laajennetaan ja monipuolistetaan opetusta ja vahvistetaan my�s tutkimuksen verkottumista

� toiminta k�ynnistyy syksyll� 2000

Virtuaalikouluty�ryhm�

� Tavoitteena kehitt�� verkkopohjaisia ratkaisuja opetuksen joustavuuden ja monipuolisuuden lis��miseksi

� et�opetushankkeet, esim. Et�lukio

� verkkopalvelut l�hiopetuksen tueksi

� opetusalan portaalin kehitt�minen

� yhteisty�ss� alueellisten kehitt�jien ja muiden sidosryhmien kanssa

Tietoyhteiskunnan rakenteet

� Tilannekartoitus ja vuosittainen seuranta

o tietokoneet, verkkoyhteydet, videoneuvottelulaitteet, televisio- ja videolaitteet

o tekniset ja pedagogiset tukipalvelut

� Laite- ja verkkoymp�rist�jen kehitt�minen

o voimavarojen suuntaaminen

o riitt�vien tukipalvelujen j�rjest�minen

� Kehitt�mishankkeet

o k�ytt�j�yst�v�llinen oppimisymp�rist�

o standardointi

Sis�lt�tuotantoty�ryhm�n

tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti luoda edellytykset Suomen nousemiselle tietoliikenneteknologian ohella merkitt�v�ksi sis�lt�teolliseksi maaksi.

Sis�lt�tuotannolla tarkoitetaan p��asiassa s�hk�isille viestimille laaditun dokumentti-, kulttuuri-, opetus-, tutkimus-, viihde- tai markkinointiviestinn�llisen ohjelmasis�ll�n tuottamista ja siihen liittyv�� liiketoimintaa.

3.2. Videol�hetykset verkossa, yhteenveto k�ytt�kokemuksista (Leif Laaksonen)

Videokuvan l�hetys

- mpeg1-tasoisena l�hetetty, tavoittaa aika monia tahoja

- syksyll� tulee lis�� l�hetyksi�� asiakkaiden aktiivisuudesta riippuen

- multicast-ongelmia ollut

Videoneuvottelut

- erilaisia kalustoja olemassa

- suositellaan H323-teknologiaa (k�yt�ss� mm. Psykonet-hankkeessa , http://psykonet.jyu.fi/

- laitteistoja koek�yt�ss� CSC:ll�, kk-alennus 40%

Video On Demand-toiminta

- CSC:n videoita ajettu eri puolilla maailmaa mm. Kanadassa

- elokuussa tulee videolaboratorion muutosta johtuva katkos toimintaan

NORDUnet-konferenssi ja virtuaaliyliopistoseminaari videoidaan ja laitetaan verkkoon.

3.3. HSTY-korttiprojektin esittely (Mika Kivilompolo, CSC)

Projektin eteneminen :

Esiselvitys:

� 1998-9: Keskustelua ja selvittely� eri yliopistoissa

� 2 / 2000: perustettiin esiselvitysryhm� (Janne Kanner, Mika Kivilompolo ja Mats Kommonen

� Esiselvitysraportti ja projektin toimeksianto 5 / 2000

Projekti k�ynnistettiin 17.5. 2000

� projektin kesto: 1.6.2000 - 31.12.2001

Projektin tavoite: mahdollistaa kortin k�ytt��notto syksyll� 2002

Lis�tietoja� http://www.csc.fi/proj/HST� ja� http://www.csc.fi/proj/HST

4.� FUNET-klubin kannanottoja

4.1. Asuntoloiden liitt�misperiaatteet

Ty�valiokunta suosituksesta hyv�ksyttiin seuraava kannanotto:

1. Opiskelija-asuntoloissa FUNETin yhteyksi� saavat k�ytt�� korkeakoulujen (yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen) opiskelijat. Mik�li asuntolassa on v�h�inen m��r� muita opiskelijoita, voi korkeakoulu teknisist� ja taloudellisista syist� sallia my�s n�iden opiskelijoiden verkkoyhteyden FUNET-verkon kautta.

2. Jos opiskelija-asuntola haluaa liitty� FUNET-verkkoon, se tapahtuu jonkin korkeakoulun kautta. Asuntolan pit�� sopia asiasta paikallisen korkeakoulun kanssa. Asuntoloita ei siis liitet� suoraan FUNET-verkkoon.

3. Opiskelija-asuntola ja paikallinen korkeakoulu sopivat liittym�n ja FUNET-maksujen aiheuttamista kustannuksista kesken��n.

4. Opiskelija-asuntolan ja sen asukkaiden tulee noudattaa verkonk�yt�ss� paikallisen korkeakoulun toimintas��nt�j� ja turvasuosituksia.

5. FUNETin www-sivuilta asiakkaiden on mahdollisuus saada tieto korkeakoulun ja asuntolan (aliverkkojen tarkkuudella) FUNET-laskutukseen liittyvist� liikennem��rist�.

6. Asuntolat eiv�t ole FUNETin asiakkaita, joten ne ovat paikallisen korkeakoulun domain-nimen alla.

7. N�it� ohjeita tarkistetaan FUNET-yhteis�ss�, jos FUNET- ja Internet-yhteis�n toimintatavat olennaisesti muuttuvat.

Keskustelussa k�vi ilmi, ett� useilla paikkakunnilla on HOAS-Saunalahti �tyyppisi� ratkaisuja tekeill�.

4.2.� FUNETin domain-nimipolitiikka

��

Vuoteen 1999 saakka FUNET on pit�nyt linjanaan, ett� FUNETin verkossa ei saa olla muita kuin fi-domainin� alla olevia nimi�. Organisaatiot eiv�t siis ole saaneet k�ytt�� com-, org-, edu- int- ja net-nimi�. Muiden maiden domain-nimi� ei my�sk��n ole hyv�ksytty.

Viime aikoina nimipolitiikka on yleisesti muuttunut Suomessa vapaampaan (ks. THK m��r�ys 34 A/2000 M) suuntaan. My�s akateemisessa maailmassa kansainv�listyminen on tuonut tarpeita k�ytt�� esim. tutkimusryhmien kesken org-domainia. Siksi� my�s FUNET-verkossa on periaatteita tarkistettava.

Ty�valiokunnan ehdotus FUNET domain-nimipolitiikaksi:

1. Jokaisella FUNETin asiakaalla on yleens� yksi domain-nimi (esim. helsinki.fi), josta vastaa se asiakkaan organisaation� osa, joka maksaa FUNETin vuosimaksun

2. Asiakkaan alaorganisaatioille suositellaan domain-nime� alaorganisaatio.p��organisaatio.fi (esim. instituutti.helsinki.fi).

3. Jos asiakas haluaa kuitenkin hakea useamman domain-nimen, tulee sen itse perustella telehallintokeskukselle (THK) tarpeensa. THK haluaa kirjallisen perustelun, joka k�sitell��n normaalin virkatien mukaan hakemusj�rjestyksess�. CSC ei osallistu toisen nimen hakemiseen. Hakemukseen liittyv� tekninen osa (nimipalvelimen sijoitus ym.) toimitetaan kuitenkin normaalisti CSC:n kautta� THK:lle.

4. Jos asiakkaan (esim. korkeakoulun) jonkin alaorganisaatio (esim.� tutkimusinstituutti) haluaa oman domain.fi -nimen, tulee siihen olla ko. asiakkaan hyv�ksynt�. Hakemuksesta ja nimipalvelun j�rjest�misest� vastaa ko. asiakas. CSC on yhteydess� vain asiakkaaseen, ei asiakkaan alaorganisaation.

5. FUNET-verkossa ei kiellet� int-, org-, edu- ja net-nimien rekister�inti�. Rekister�inti pit�� hoitaa ko. asiakkaan kautta ja hyv�ksym�n�. FUNET ei tarjoa varanimipalvelua eik� k��nteisnimipalvelua n�ille domaineille *).

6. Muiden maiden domain-nimi� tai com-domainia ei saa rekister�id� FUNETin osoiteavaruuteen, jotta v�ltytt�isiin turhilta v��rink�sityksilt�.�

Yll�olevat ohjeet on tehty sen takia, ett� domain-nimet ovat olennainen osa verkon toimintaa ja FUNET-verkon kautta reititett�v� IP-numeroavaruus halutaan hoitaa hyvin. Jos em. ohjeita ei noudateta, ei ole mahdollista valvoa nimipalvelun toimintaa eik� sit�, kuka vastaa mist�kin osasta verkon liikennett�. T�st� seuraa turvallisuusongelmia ja verkon toimintaan liittyvi� teknisi� ongelmia.

*) Keskitetty� vara- ja k��nteisnimipalvelua ei voida j�rjest�� -org, -net -int ja edu-nimille, koska sit� ei pystyt� t�ll� hetkell�� automatisoimaan. Nyt ns-secondary pit�� yll� tietoja noin 1200 domainista. Se p�ivittyy automaattisesti� fi-juuren tiedoilla kerran vuorokaudessa. Vastaavaa j�rjestelm�� ei pystyt� j�rjest�m��n muille domaineille. Toisaalta org- tai net-domainien elinaika saattaa olla varsin lyhytkin projektista riippuen. Paikallisesti tunnetaan projektien elinkaaret ja pystyt��n paremmin kontrolloimaan domain-nimien k�ytt�� sek� pit�m��n tiedot ajan tasalla. (Ohjeita l�ytyy osoitteesta� http://www.csc.fi/suomi/funet/nimipalvelu/dns.html#revdns ) N�iden palvelutoimintojen varmistaminen domaineille j�� siis asiakkaan vastuulle. FUNET toivoo ett� n�ihin kiinnitett�isiin erityist� huomiota ongelmien v�ltt�miseksi. My�s osoitteita Euroopassa jakava RIPE edellytt�� k��nteisnimipalvelun (ja varanimipalvelun) olemassaoloa.

Yll� olevasta ehdotuksesta k�ydyss� keskustelussa tuotiin esille pelko siit�, ett� rajatapauksista aiheutuvat kiistat saattavat lis��nty� yliopistojen sis�ll� ja aiheuttaa ylim��r�ist� p��nvaivaa atk-keskuksille.

Ty�valiokunnan valmistelema kannanotto� hyv�ksyttiin seuraavalla lis�yksell� ingressiin: �Domain-nimipolitiikassa tapahtuva muutos ei merkitse muutosta kielteiseen suhtautumiseen Funetin yhteyksien j�lleenmyyntiin.�

Lis�ksi uuden ty�valiokunnan teht�v�ksi annettiin t�sment�� k��nteisnimipalvelun k�sitett� ja sen suhdetta laskutukseen.

4.3. Funetin laitehankintaperiaate

Hyv�ksyttiin ty�valiokunnan valmistelema seuraava kannanotto:

CSC - Tieteellinen laskenta Oy ei en�� vuoden 2000 j�lkeen osta yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin uusia tietoliikennelaitteita. CSC kuitenkin maksaa nykyisen tai ostaa uuden FUNET-tietoliikenneyhteyden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin (yksi yhteys/organisaatio). Muut FUNETin asiakasorganisaatiot vastaavat aikaisemman k�yt�nn�n mukaisesti itse yhteyden hankkimisesta ja kustannuksista FUNET-liitynt�pisteeseen (yksi yhteys/organisaatio). Nykyiset organisaatioiden lis�liitynn�t FUNETin PoP:eihin pyrit��n siirt�m��n muiden asiakasorganisaatioiden verkkoihin sitten, kun asiasta on sovittu paikallisten organisaatioiden kesken. Uusi FUNET-verkko voi tuoda taloudellisten tai teknisten syiden takia siis muutoksia nykyisiin yhteyksiin. Jos muutoksia joudutaan tekem��n nykyisiin yhteyksiin, sovitaan niist� ensin asiakas-organisaatioiden kanssa.

4.4. Mahdolliset muut kannanotot.

�Ei tuotu esille muita kannanottoja hyv�ksytt�v�ksi.

5. Ty�valiokunnan toimintaraportti� kaudelta 1999/2000 (liite 2)

Ty�valiokunnan puheenjohtaja esitti yhteenvedon toimintaraportista.

Kauden 1999/2000 p��teht�v�t

FUNET-palvelun henkil�resurssien vahvistamisen tukeminen

Ty�valiokunnan k�sityksen mukaan vuosikokouksen keskustelu ja hyv�ksytty kannanotto tekiv�t yhteis�n toivomuksen riitt�v�n selv�ksi. CSC on ryhtynyt toimenpiteisiin. Katso ao. kannanottokohtaa.

Laskutuskaavan seuraava sukupolvi

Ty�valiokunta asetti syyskuussa ty�ryhm�n, koska oli tullut esille joitakin tarkistusideoita. Osoittautui kuitenkin, ett� ei l�ytynyt riitt�v�� kiinnostusta remonttiin ryhtymiseksi t�ss� vaiheessa. Ty�valio�kunnan k�sityksen mukaan tulevalla kaudella on syyt� palata asiaan siin� vaiheessa kun on riitt�v�sti tietoa FUNET 2001 runkoverkon rakenteesta.

Yhteisty�n vahvistaminen mm. ty�ryhmi� perustamalla ja k�ytt�m�ll�

T�ss� suhteessa ty�valiokunta on ollut varsin passiivinen. Asiaa on tarkasteltu toimintaraportin kohdassa klubin toiminnan yleiset n�kym�t.

FUNET 2001:n suunnittelun seuraaminen

Ty�valiokunta on saanut pari tilanneraporttia CSC:lt� ja koko yhteis� on saanut yhden tiedotteen huhtikuussa. Yliopistojen piiriss� on keskusteltu ongelmista niiss� videoneuvotteluyhteyksiss�, jotka perustuvat atm-tekniikkaan. Kiinnostuneiden yliopis�tojen ty�ryhm� seuraa tilannetta.

Kannanotot

Viime vuosikokouksessa muotoiltiin kolme ty�valiokunnan ehdottamaa kannanottoa, jotka kommentoidaan seuraavassa.

Verkkopolitiikasta

Ty�valiokunta esitt�� t�lle kokoukselle linjauksia verkkoon liitettyj� asuntoloita varten. Rajoituspolitiikan linjauksista ei ole keskusteltu. K�yt�n valvonnan ohjeistukseen liittyen on yliopistojen atk-johtajien piiriss� toiminut ty�ryhm�, jonka t�h�nastinen ty� on katsottavissa osoitteissa

�� http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html ja

�http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/yllapitosaanto.html .

Funetin perustoiminnan resursointi

CSC:ss� on Funet-toimintaan lis�tty henkil��resursseja. Uusia henkil�it� (3 kpl) on �sis��n ajossa�. Ty�valiokunnan mielest� kannanotolla on ollut positiivinen vaikutus.

T�rke�t uudet sovellukset ja niihin liittyv�t palvelut

verkon liikenteen salaaminen, s�hk�inen allekirjoitus ja k�ytt�jien autentikointi. CSC vahvasti mukana HSTY-projektissa. Ks. kohta 3.3.
videol�hetykset verkossa niin reaaliaikaisina kuin tilauspohjaisesti.
unicast- ja multicast-palvelut
H323 gw-palvelu ISDN- ja IP-pohjaisen liikenteen v�lill�.
MPEG2-tasoiset videoneuvottelupalvelut.

N�ist� nelj�st� raportoitiin edell�.

verkko-opetuksen muu tukeminen

CSC on mukana virtuaaliyliopistohankkeessa.

Vastuu elektronisen kirjaston kehitt�misest� on siirtynyt Kansalliskirjastolle (Helsingin yliopiston kirjasto). CSC on edelleen mukana toimeksiannoissa.

Hakemistopalveluiden kehitt�misess� ei ole kovin paljon tapahtunut. Mainari on edelleen olemassa keskitettyn� palveluna samalla organisaatiom��r�ll� kuin vuosi sitten. J�rjestelm�n kehitt�miseen ei en�� k�ytet� resursseja, mutta sen tiedoille voi olla k�ytt�� HST-j�rjestelm�� luotaessa. Edelleen sen tietoja voidaan hy�dynt�� LDAP-juurihake�mistossa. Ty�valiokunnassa on sovittu, ett� CSC laatii spesifikaatiot siit�, miten j�senorganisaatioissa tulee toimia nimihierarkian muodostamiseksi.

Tiedottaminen

Klubin k�ytett�viss� on seuraavat viisi s�hk�posti�listaa:

Funklubi@csc.fi

T�m� on l�hinn� tarkoitettu uusien Funet-klubista kiinnostuneiden kyselyihin. Se on web-sivulla kontaktitietona. Listalla on sihteeri, puheenjohtaja, Klaus Lindberg ja Juha.Oinonen. Viestej� muutama vuodessa.

funklubi-tv@csc.fi

Ty�valiokunnan ty�skentelylista. K�ytet��n aktiivisesti.

funadm-ilmo@csc.fi

Asiakasorganisaatioiden hallinnolliset yhdyshenkil�t. (71 henkil�� ja 68 organisaatiota). Klubin vuosikokouskutsu l�hetet��n t�lle listalle t�st� vuodesta l�htien. Hyvin hiljainen lista.

funadm@listserv.funet.fi

Lista on perustettu parantamaan informaation kulkua ja edist�m��n keskustelua klubin kokousten v�lill�. Organisaatioille on tullut kirje, jossa on pyydetty hallinnollisia yhdyshenkil�it� ilmoittau�tumaan listalle. Listalla on 59 henkil�� 48 organisaatiosta. T�lle listalle l�hettiin edellisell� kerralla vuosikokouskutsu. Hyvin hiljainen lista.

funtek-ilmo@csc.fi

T�ll� listalla on asiakasorganisaation ilmoittama tekninen yhteyshenkil�. Klubi ei ole toistaiseksi k�ytt�nyt t�t� listaa.

Toimintaraportin esittely� seuranneessa keskustelussa uudelle ty�valiokunnalle annettiin teht�v�ksi seurata LDAP-kehityst� ja koordinoida sen soveltamista.

6.� Toimintakauden 2000/2001 teht�v�t

� Laskutuskaavan seuraava sukupolvi

� FUNET 2001 runkoverkon k�ytt��noton tuki

� Yhteisty�n vahvistaminen mm. tiedotusta lis��m�ll� ja ty�ryhmi� (VoiceIP, LDAP, Ipv6�) k�ytt�m�ll�

� LDAP-kehityksen seuranta ja koordinointi

� Tele- ja dataliikenteen integroitumiskehityksen seuraaminen

7.� Ty�valiokunnan kokoonpano

Ty�valiokuntaan tulivat valituiksi:

Heikki Aalto, Turun yliopiston atk-keskus

Arto Auvinen, Kuopion yliopistollinen sairaala

Lars Backstr�m, Helsingin yliopiston atk-osasto (kokoonkutsuja)

Kari Karlsson, Ilmatieteen laitos (uusi)

Tuomo Kolehmainen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (uusi)

Osmo Laaksonen, Jyv�skyl�n ammattikorkeakoulu

Paavo Moilanen, Oulun yliopiston atk-keskus

Jukka Oraj�rvi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Jaakko Riihimaa, Sein�joen ammattikorkeakoulu

Kristel Sarlin, Teknillinen korkeakoulu

Matti Taanonen, Vaasan yliopiston atk-keskus

Valtion teknillinen tutkimuskeskus nime�� edustajan my�hemmin

Lis�ksi ty�valiokunnan ty�skentelyyn osallistuvat asiantuntijoina:

�

Markku Suvanen, Opetusministeri�

Markus Sadeniemi, Funet

Klaus Lindberg, Funet

Leif Laaksonen, Funet

8.� Muut asiat

Markus Sadeniemi esitteli kokouskutsun mukana tullutta maksutaulukkoa ja pyysi asiakkaita, joiden kohdalla perustiedoissa on puutteita, t�ydent�m��n tiedot ajan tasalle.

Ty�valiokunnan teht�v�ksi annettiin Funetin s-postilistojen osallistujaluetteloiden tarkistaminen ja tiedottamisen kehitt�minen.

9. Kokouksen p��tt�minen

Toimitusjohtaja Matti Ihamuotila esitti CSC:n puolesta kiitoksensa kokoukseen osallistujille, Funet-klubille ja sen puheenjohtajalle arvokkaasta ty�st�.

�Puheenjohtaja p��tti kokouksen klo 15:30.

Lars Backstr�m�� Paavo Moilanen

puheenjohtaja �� sihteeri

LIITTEET:

Kokoukseen osallistujat
Toimintaraportti kaudelta 1999/2000

Liite 1: Kokoukseen osallistujat:

Osallistuja	S�hk�posti	Organisaatio
Stig-G�ran Lindqvist	stigo@abo.fi	�bo Akademi
Anders Derefalk	anders.derefalk@arcada.fi	ARCADA - Nylands svenska yrkesh�gskola
G�ran Pulkkis	goran.pulkkis@arcada.fi	ARCADA - Nylands svenska yrkesh�gskola
Bengt S�derman	benkku.soderman@cancer.fi	Suomen sy�p�rekisteri
Timo Saarnikivi	Timo.Saarnikivi@cimo.fi	Kansainv�lisen henkil�vaihdon keskus CIMO
Helena �kerlund	helena.akerlund@cop.fi	Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
Markus Sadeniemi	Markus.Sadeniemi@csc.fi	CSC
Klaus Lindberg	Klaus.Lindberg@csc.fi	CSC
Leif Laaksonen	Leif.Laaksonen@csc.fi	CSC
Mika Kivilompolo	Mika.Kivilompolo@csc.fi	CSC
Juha Oinonen	Juha.Oinonen@csc.fi	CSC
Leila Pohjolainen	Leila.Pohjolainen@csc.fi	CSC
Pekka Linna	plinna@csc.fi	CSC
Matti Ihamuotila	Matti.Ihamuotila@csc.fi	CSC
Antti Leino	antti.leino@domlang.fi	Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Reijo Kinnunen	reijo.kinnunen@evitech.fi	Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu
�Kari Karlsson	kari.karlsson@fmi.fi	Ilmatieteen laitos
Jouko Saari	Jouko.Saari@fmi.fi	Ilmatieteen laitos
Timo Kuronen	Timo.Kuronen@gsf.fi	Geologian tutkimuskeskus
Lars Backstr�m	Lars.Backstrom@helsinki.fi	Helsingin yliopisto
Tapani Liljavirta	Tapani.Liljavirta@helsinki.fi	Helsingin yliopisto
Markku Kuula	kuula@hkkk.fi	Helsingin kauppakorkeakoulu
Kimmo Laaksonen	kla@van-kemp.hut.fi	Teknillinen korkeakoulu
Osmo Laaksonen	osmo.laaksonen@jypoly.fi	Jyv�skyl�n ammattikorkeakoulu
Eero Bl�field	blofield@cc.jyu.fi	Jyv�skyl�n yliopisto
Juhani Pietik�inen	juhani.pietikainen@mail.kajak.fi	Kajaanin ammattikorkeakoulu
Mikko Nissinen	mikko.nissinen@ktl.fi	Kansanterveyslaitos
Arto Auvinen	Arto.Auvinen@kuh.fi	Kuopion yliopistollinen sairaala
Mika Aleksandroff	�Mika.Aleksandroff@kyamk.fi	Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Jukka Kurvi	Jukka.Kurvi@lut.fi	Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
Carl-Gustaf Snellman	Carl-Gustaf.Snellman@metla.fi	Mets�ntutkimuslaitos
Markku Suvanen	Markku.Suvanen@minedu.fi	Opetusministeri�
Paavo Moilanen	Paavo.Moilanen@oulu.fi	Oulun yliopisto
Ville Komulainen	ville.komulainen@narc.fi	Arkistolaitos
Tuomo Kolehmainen	Tuomo.Kolehmainen@ncp.fi	Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pekka Koivukoski	pekka.koivukoski@oamk.fi	Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Jukka Orajarvi	jukkao@oamk.fi	Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Kalevi Nieminen	kalevi.nieminen@occuphealth.fi	Ty�terveyslaitos
Ilpo Lehtola	ilpo.lehtola@pspt.fi	Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
Jaakko Riihimaa	Jaakko.Riihimaa@seamk.fi	Sein�joen ammattikorkeakoulu
Kuno �hrman	kuno.ohrman@shh.fi	Svenska handelsh�gskolan
Krister Forssten	krister.forssten@sydvast.fi	Yrkesh�gskolan Sydv�st
Seppo Karvinen	seppo.karvinen@tukkk.fi	Turun kauppakorkeakoulu
Jussi-Pekka Pispa	jussi-pekka.pispa@tut.fi	Tampereen Teknillinen Korkeakoulu
Jouko Matilainen	Jouko.Matilainen@uku.fi	Kuopion yliopisto
Juhani Kuosmanen	Juhani.Kuosmanen@uku.fi	Kuopion yliopisto
Esko Suorsa	esko.suorsa@urova.fi	Lapin Yliopisto
Tauno Kankaanp��	Tauno.Kankaanpaa@uta.fi	Tampereen yliopisto
Heikki Aalto	heikki@utu.fi	Turun yliopisto
Matti Taanonen	matti.taanonen@uwasa.fi	Vaasan yliopisto
Alpo M�kinen	alpo.makinen@vtt.fi	Valtion teknillinen tutkimuskeskus
Hannu Kukkonen	hannu.kukkonen@vtt.fi	Valtion teknillinen tutkimuskeskus

Liite 2.� Ty�valiokunnan toimintaraportti kaudelta 1999/2000

Klubin toiminnan yleiset n�kym�t

FUNET-klubin ja ty�valiokunnan toiminta on ollut vaisuhkoa, jonka yhten� syyn� voinee pit�� sit�, ett� nyt elet��n tietyll� tavalla v�livuotta ennen tulevia suuria muutoksia.

Funet-j�senorganisaatiolla on k�ytett�viss� monia foorumeja ja monenlaisia yhteisty�muotoja kehitt�� Funetin toimintaa ja tuoda esiin sek� teknisi� ett� hallinnollisia ongelmia. P��s��nt�isesti osallistumisen motiivina ovat omien intressien valvonta ja parempi tiedonsaanti, jolloin on luonnollista, ett� osallistumiskustannuksista vastaa j�senorganisaatio. N�k�piiriss� on kuitenkin konkreettisia hankkeita, joilla on selke�sti m��ritelt�viss� oleva tavoite ja joiden toteuttaminen ehdottomasti vaatii erillist� rahoitusta. N�iss� hankkeissa vet�j�lle ja mahdollisesti muillekin toteuttajille voidaan maksaa erillist� palkkaa ja vastaavasti on tarkoituksenmukaista peri� kustannuksia hankkeeseen osallistuvilta ja hy�tyvilt� j�senorganisaatioilta. N�it� hankkeita tullee my�s OPM tukemaan ja niihin on ehk� mahdollista saada my�s sponsorirahoitusta.

Aktiivisuus postituslistoilla on ollut v�h�ist�, mutta t�m� ei kerro koko totuutta niiden merkityksest�. Lista her�tt�� usein � erityisesti teknisiss� kysymyksiss� � j�senorganisaation sis�ll� keskustelua, joka ei aina v�lity listalle, mutta on silti tarpeellista ja hy�dyllist�. Todettiin, ett� olisi kuitenkin hyv� tiedottaa siit�kin, ettei ole varsinaista tiedotettavaa.

Kauden p��teht�v�t

FUNET-palvelun henkil�resurssien vahvistamisen tukeminen

Laskutuskaavan seuraava sukupolvi

Ty�valiokunta asetti syyskuussa ty�ryhm�n, koska oli tullut esille joitakin tarkistusideoita. Osoittautui kuitenkin, ett� ei l�ytynyt riitt�v�� kiinnostusta remonttiin ryhtymiseksi t�ss� vaiheessa. Ty�valiokunnan k�sityksen mukaan tulevalla kaudella on syyt� palata asiaan siin� vaiheessa kun on riitt�v�sti tietoa FUNET 2001 runkoverkon rakenteesta.

Yhteisty�n vahvistaminen mm. ty�ryhmi� perustamalla ja k�ytt�m�ll�

T�ss� suhteessa ty�valiokunta on ollut varsin passiivinen. Asiaa on tarkasteltu edell� kohdassa toiminnan yleiset n�kym�t.

FUNET 2001:n suunnittelun seuraaminen

Kannanotot

Viime vuosikokouksessa muotoiltiin kolme ty�valiokunnan ehdottamaa kannanottoa, jotka kommentoidaan seuraavassa.

Verkkopolitiikasta

Funetin perustoiminnan resursointi

CSC:ss� on Funet-toimintaan lis�tty henkil�resursseja. Uusia henkil�it� (3 kpl) on �sis��n ajossa�. Ty�valiokunnan mielest� kannanotolla on ollut positiivinen vaikutus.

T�rke�t uudet sovellukset ja niihin liittyv�t palvelut

� verkon liikenteen salaaminen, s�hk�inen allekirjoitus ja k�ytt�jien autentikointi.

CSC vahvasti mukana HSTY-projektissa, josta raportoidaan kokouksessa.

� videol�hetykset verkossa niin reaaliaikaisina kuin tilauspohjaisesti

� unicast- ja multicast-palvelut

� H323 gw-palvelu ISDN- ja IP-pohjaisen liikenteen v�lill�

� MPEG2-tasoiset videoneuvottelupalvelut

N�ist� nelj�st� raportoidaan kokouksessa.

� verkko-opetuksen muu tukeminen

CSC on mukana virtuaaliyliopistohankkeessa.

Vastuu elektronisen kirjaston kehitt�misest� on siirtynyt Kansalliskirjastolle (Helsingin yliopiston kirjasto). CSC on edelleen mukana toimeksiannoissa.

Hakemistopalveluiden kehitt�misess� ei ole kovin paljon tapahtunut. Mainari on edelleen olemassa keskitettyn� palveluna samalla organisaatiom��r�ll� kuin vuosi sitten. J�rjestelm�n kehitt�miseen ei en�� k�ytet� resursseja, mutta sen tiedoille voi olla k�ytt�� HST-j�rjestelm�� luotaessa. Edelleen sen tietoja voidaan hy�dynt�� LDAP-juurihakemistossa. Ty�valiokunnassa on sovittu, ett� CSC laatii spesifikaatiot siit�, miten j�senorganisaatioissa tulee toimia nimihierarkian muodostamiseksi.

Tiedottaminen

Klubin k�ytett�viss� on seuraavat viisi s�hk�postilistaa:

1. Funklubi@csc.fi

2. funklubi-tv@csc.fi

Ty�valiokunnan ty�skentelylista. K�ytet��n aktiivisesti.

3. funadm-ilmo@csc.fi

4. funadm@listserv.funet.fi

Lista on perustettu parantamaan informaation kulkua ja edist�m��n keskustelua klubin kokousten v�lill�. rganisaatioille on tullut kirje, jossa on pyydetty hallinnollisia yhdyshenkil�it� ilmoittautumaan listalle. Listalla on 59 henkil�� 48 organisaatiosta. T�lle listalle l�hettiin edellisell� kerralla vuosikokouskutsu. Hyvin hiljainen lista.

5. funtek-ilmo@csc.fi

T�ll� listalla on asiakasorganisaation ilmoittama tekninen yhteyshenkil�. Klubi ei ole toistaiseksi k�ytt�nyt t�t� listaa.