1. Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä
kaikkiin asioihin.
2. Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen
sydämessänsä.
3. Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
4. Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä
virtaa.
5. Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
6. Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
7. Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
8. Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
9. Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
10. Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
11. Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen
mielestänsä.
12. Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin
joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman..
13. Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
14. Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka
voi kärsiä?
15. Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
16. Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
17. Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä
tulee, niin se löydetäään.
18. Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
19. Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää
kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
20. Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan
huultensa hedelmästä.
21. Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen
hedelmästänsä.
22. Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa
Herralta.
23. Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi. 24. Ihminen, jolla
on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa
kuin veli.