1. Kuka tietää, mikä ihmiselle on hyödyllinen hänen elinaikanansa,
niinkauvan kuin hän turhassa menossansa elää, joka kulkee niinkuin varjo? eli
kuka sanoo ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla?
2. Hyvä sanoma on parempi kuin kallis voide, ja kuolemapäivä on parempi kuin
syntymäpäivä.
3. Parempi on mennä murhehuoneesen kuin ilohuoneesen: toisessa on kaikkein ihmisten
loppu, ja elävä panee sen sydämeensä.
4. Parempi on murehtia kuin nauraa; sillä murheen kautta sydän paranee.
5. Viisasten sydän on murhehuoneessa; mutta tyhmäin ilohuoneessa.
6. Parempi on kuulla viisaan kuritusta, kuin kuulla hulluin lauluja;
7. Sillä hulluin nauru on niinkuin orjantappurain rätinä padan alla; ja se on
myös turhuus.
8. Väkivalta saattaa viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.
9. Asiain loppu on parempi kuin sen alku; kärsivällinen henki on parempi kuin
ylpiä henki.
10. Älä ole ylen pikainen vihaan; sillä viha lepää hulluin sydämissä.
11. Älä sano: mikä on, että menneet päivät olivat paremmat kuin nämät? sillä
et sinä sitä viisaasti kysele.
12. Viisaus on hyvä perinnön kanssa, ja auttaa ihmisen iloitsemaan auringon
alla;
13. Sillä viisaus varjelee, ja raha myös varjelee; mutta ymmärryksellä on se
etu, että viisaus antaa niille elämän, joilla se on.
14. Katso Jumalan töitä; sillä kuka taitaa ojentaa sen, jonka hän vääräksi tekee?
15. Ole iloinen hyvinä päivinä, ja ota myös pahakin päivä hyväkses; sillä sen
on Jumala luonut toisen kanssa, ettei ihminen tietäisi, mitä tuleva on.
16. Minä olen nähnyt kaikkinaiset minun turhuuteni aikana: vanhurskas hukkuu
vanhurskaudessansa, ja jumalatoin elää kauvan pahuudessansa.
17. Älä ole ylen vanhurskas * elikkä ylen viisas, ettes itsiäs turmelisi.
18. Älä ole ylen jumalatoin * elikkä hullu, ettes kuolisi ennen aikaa.
19. Se on hyvä, ettäs tähän tartut * ja ettes myös toista * päästä pois kädestäs;
sillä joka Herraa pelkää, hän välttää nämät kaikki.
20. Viisaus vahvistaa enempi viisasta, kuin kymmenen voimallista, jotka kaupungissa
ovat.
21. Sillä ei yhtään ihmistä ole vanhurskasta maan päällä, joka hyvää tekee ja
ei syntiä tee.
22. Älä pane kaikkia sydämees, mitä sinulle sanotaan, ettes kuulisi palvelias
sinua toruvan;
23. Sillä sinun sydämes tietää sinun usein muita toruneen.
24. Kaikkia senkaltaisia olen minä viisaasti koetellut; minä ajattelin: minä
tahdon olla viisas, mutta se kulki kauvas minusta:
25. Se on kaukana, mikä ollut on, ja se on sangen syvä; kuka taitaa sen löytää?
26. Minä käänsin sydämeni koettelemaan, tutkimaan ja etsimään viisautta ja taitoa,
niin myös ymmärtämään jumalattomain tyhmyyttä ja hulluin erhetyksiä,
27. Ja löysin, että se vaimo on haikiampi kuin kuolema, jonka sydän on verkko
ja paula, ja hänen kätensä on kahleet: se joka Jumalalle on otollinen, hän välttää
häntä, mutta syntinen käsitetään hänen kauttansa.
28. Katso, minä olen löytänyt, sanoo Saarnaaja, toisen toisensa jälkeen, että
minä myös löytäisin taidon,
29. Jota minun sieluni vielä nyt etsii, ja en ole löytänyt. Tuhannen seassa
olen minä löytänyt yhden miehen, vaan en minä ole löytänyt yhtään vaimoa kaikkein
seassa.
30. Ainoastaan, katso, sen minä löysin, että Jumala on luonut ihmisen oikiaksi;
mutta he etsivät monta taitoa.