Tämä on Herran sanan kuorma Israelin tykö, Malakian kautta.
2. Minä rakastin teitä, sanoo Herra. Niin te sanotte: missäs meitä rakastit?
Eikö Esau ole Jakobin veli, sanoo Herra? ja minä rakastin Jakobia,
3. Ja vihasin * Esauta; olen myös autioksi tehnyt hänen vuorensa, ja hänen perimisensä
lohikärmeille erämaaksi.
4. Ja jos Edom sanois: me olemme köyhtyneet, mutta me tahdomme autiot jälleen
rakentaa; niin sanoo Herra Zebaot näin: jos he rakentavat, niin minä tahdon
maahan kukistaa; ja ne pitää kutsuttaman jumalattomuuden rajaksi ja siksi kansaksi,
jolle Herra on vihainen ijankaikkisesti.
5. Sen pitää teidän silmänne näkemän, ja teidän pitää sanoman: Herra on ylistetty
Israelin maan äärissä.
6. Pojan pitää kunnioittaman isäänsä, ja palvelian isäntäänsä. Jos minä siis
isä olen, kussa on minun kunniani? Jos minä isäntä olen, kussa on minun pelkoni?
sanoo Herra Zebaot teille, papit, jotka katsotte ylön minun nimeni. Niin te
sanotte: missä me katsomme ylön sinun nimes?
7. Silloin kuin te uhraatte minun alttarilleni saastaista leipää. Niin te sanotte:
kuinka me uhraamme sinulle saastaista? Siinä että te sanotte: Herran pöytä on
katsottu ylön.
8. Ja kuin te uhraatte jotakin, joka sokia on, niin ette sano sitä pahaksi;
ja kuin te uhraatte jotakin ontuvaa eli sairasta, niin ei sitäkään sanota pahaksi.
Vie senkaltaista sinun päämiehilles, mitämaks, jos sinä olet hänelle otollinen,
eli jos hän katsoo sinun puolees, sanoo Herra Zebaot.
9. Niin rukoilkaat nyt Jumalaa, että hän armahtais meidän päällemme, sillä se
on tapahtunut teiltä. Luuletteko, että hän katsoo teidän puoleenne? sanoo Herra
Zebaot.
10. Kuka on myös teidän seassanne, joka sulkee oven (ilman palkkaa)? ette myös
viritä tulta minun alttarilleni ilman mitäkään. Ei minulla ole suosiota teihin,
sanoo Herra Zebaot, ja ruokauhri teidän käsistänne ei ole minulle otollinen.
11. Vaan hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti pitää minun nimeni
suureksi tuleman pakanain seassa, ja jokapaikassa pitää minun nimelleni suitsutettaman,
ja puhdas ruokauhri uhrattaman; sillä minun nimeni pitää suureksi tuleman pakanain
seassa, sanoo Herra Zebaot.
12. Mutta te turmelette sen sillä, kuin te sanotte: Herran pöytä on saastutettu,
ja sen uhri on katsottu ylön ja hänen ruokansa.
13. Ja te sanotte: katso, se on sula vaiva, ja lyötte sen tuleen, sanoo Herra
Zebaot. Ja te uhraatte ryövättyä, ontuvaa ja sairasta, ja ne te uhraatte ruokauhriksi.
Pitäiskö se minulle otollinen oleman teidän käsistänne? sanoo Herra.
14. Mutta kirottu olkoon pettäjä, jonka laumassa on oinas, ja kuin hän tekee
lupauksen, niin hän uhraa Herralle kelvottoman; sillä minä olen suuri kuningas,
sanoo Herra Zebaot, ja minun nimeni on peljättävä pakanain seassa.