1. Sen jälkeen tapahtui, että Nahas Ammonin lasten kuningas
kuoli, ja hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
2. Niin David sanoi: minä osoitan laupiuden Hanunille Nahaksen pojalle; sillä
hänen isänsä on tehnyt laupiuden minun kohtaani. Ja David lähetti sanansaattajat
lohduttamaan häntä hänen isänsä tähden. Ja Davidin palveliat tulivat Ammonin
lasten maalle Hanunin tykö, lohduttamaan häntä.
3. Niin sanoivat Ammonin lasten ylimmäiset Hanunille: luuletkos Davidin kunnioittavan
isääs sinun silmäis edessä, että hän lähetti lohduttajat sinun tykös? ja eikö
hänen palveliansa tulleet sinun tykös tutkistelemaan, kukistamaan ja vakoomaan
maata?
4. Silloin otti Hanun Davidin palveliat, ajeli heidät ja leikkasi puolen heidän
vaatteistansa liki kupeisiin asti, ja päästi heidät menemään.
5. Ja he menivät, ja se tehtiin Davidille tiettäväksi niistä mieheistä. Ja hän
lähetti heitä vastaan (sillä miehet olivat sangen suuresti häväistys), ja kuningas
sanoi: olkaat siihenasti Jerihossa kuin teidän partanne kasvaa, tulkaat sitte
jälleen.
6. Mutta kuin Ammonin lapset näkivät haisevansa Davidin edessä, lähetti Hanun
ja Ammonin lapset tuhannen leiviskää hopiaa, palkataksensa vaunuja ja hevosmiehiä
Mesopotamiasta ja Syrian Maekasta ja Sobasta.
7. Ja he palkkasivat kaksineljättäkymmentä tuhatta vaunua, ja Maekan kuninkaan
väkinensä. He tulivat ja sioittivat itsensä Medban eteen. Ja Ammonin lapset
kokoontuivat myös kaupungeistansa ja tulivat sotaan.
8. Kuin David sen kuuli, lähetti hän Joabin ulos ja koko sankarein sotajoukon.
9. Ja Ammonin lapset olivat lähteneet ja hankitsivat heitänsä sotaan kaupungin
portin edessä; mutta kuninkaat, jotka tulleet olivat, olivat kedolla erinänsä.
10. Kuin Joab näki sodan sekä edessänsä että takanansa nousevan häntä vastaan,
valitsi hän kaikki parhaat miehet Israelista ja asetti ne Syrialaisia vastaan.
11. Muun väen antoi hän veljensä Abisain käden alle, ja he varustivat itsensä
Ammonin lapsia vastaan.
12. Ja hän sanoi: jos Syrialaiset tulevat minua väkevämmäksi, niin tule minun
avukseni; ja jos Ammonin lapset tulevat sinua väkevämmäksi, niin minä autan
sinua.
13. Ole miehuullinen, ja olkaamme vahvat kansamme edestä ja Jumalamme kaupunkein
edestä: mutta Herra tehköön niinkuin hänelle otollinen on!
14. Ja Joab lähestyi sillä väellä, joka hänen kanssansa oli, sotimaan Syrialaisia
vastaan; ja ne pakenivat häntä.
15. Kuin Ammonin lapset näkivät Syrialaisten pakenevan, pakenivat hekin Abisaita
hänen veljeänsä ja menivät kaupunkiin; ja Joab meni Jerusalemiin.
16. Kuin Syrialaiset näkivät itsensä Israelilta lyödyksi, lähettivät he sanansaattajat
ja toivat Syrialaiset tuolta puolelta virtaa. Ja Sophak Hadareserin sodanpäämies
meni heidän edellänsä.
17. Kuin se oli Davidille sanottu, kokosi hän koko Israelin ja meni Jordanin
ylitse. Ja kuin hän tuli heidän tykönsä, asettui hän heitä vastaan; ja David
asetti itsensä Syrialaisia vastaan sotaan, ja ne sotivat hänen kanssansa.
18. Mutta Syrialaiset pakenivat Israelia. Ja David tappoi Syrialaisista seitsemäntuhatta
vaunua ja neljäkymmentä tuhatta jalkamiestä, hän tappoi myös Sophakin sodanpäämiehen.
19. Ja koska Hadareserin palveliat näkivät itsensä lyödyksi Israelilta, tekivät
he rauhan Davidin kanssa, ja olivat hänen palveliansa; ja Syrialaiset ei tahtoneet
enää auttaa Ammonin lapsia.