1 Ennussana, jonka profeetta Habakuk sai näyssä.

Profeetan valitus: Kuinka kauan vääryys saa jatkua?

2 Kuinka kauan minun pitää huutaa,
etkö kuule minua, Herra?
Kuinka kauan minun täytyy valittaa väkivallan tähden,
etkö sinä auta?
3 Miksi annat minun nähdä vääryyden tekoja,
kuinka kauan annat pahuuden vallita?
Kaikkialla näen hävitystä ja väkivaltaa,
riita puhkeaa, viha leviää.
4 Laki on voimaa vailla, oikeus ei toteudu koskaan. Jumalaton sortaa vanhurskasta, ja oikeus vääristyy.

Jumalan vastaus: Minä kutsun kaldealaiset

5 Katsokaa kansoja,
katsokaa, kauhistukaa ja ihmetelkää,
sillä minä teen teidän päivinänne teon,
jota ette uskoisi, jos ette itse näkisi.
6 Minä kutsun kaldealaiset*,
rajun ja pelottavan kansan,
joka kulkee maan ääriin
ja ottaa haltuunsa toisten asuinsijat.
7 Se on julma ja armoton kansa.
Itse se päättää, mikä on oikein
ja mitä se saa tehdä.
8 Nopeampia kuin pantterit ovat heidän hevosensa,
ne juoksevat nopeammin
kuin hämärässä saalistavat sudet.
Heidän ratsunsa kiitävät,
ne tulevat kaukaa, ne lentävät.
Niin kuin kotka syöksyy saaliin kimppuun,
9 niin kaldealaiset rientävät ryöstämään.
Heidän joukkonsa vyöryvät suoraan eteenpäin,
heillä on vankeja kuin meressä hiekkaa.
10 Kuninkaita he pitävät pilkkanaan,
ruhtinaita he ilkkuvat.
He nauravat linnoituksille,
kasaavat vallin ja valtaavat ne.
11 Sitten he kiitävät eteenpäin kuin tuuli, rientävät kohti uusia rikoksia. Omaa voimaansa he pitävät jumalana.

Profeetan valitus: Herra, miksi sinä vaikenet?

12 Herra, sinä olet ollut jo aikojen alusta.
Herra, minun pyhä Jumalani!
Herra, sinä olet lähettänyt kaldealaiset rankaisemaan
meitä,
sinä, kalliomme, olet tuonut heidät kurittamaan meitä.
Älä anna meidän kuolla heidän käsiinsä!
13 Sinun silmäsi ovat pyhät ja puhtaat,
sinä et voi katsoa pahaa,
et saata katsella vääryyttä.
Miksi siis katselet petollisuutta,
miksi vaikenet,
kun jumalaton nielee hurskaan?
14 Kuinka sallit, että ihmiset ovat
kuin meren kalat,
kuin meressä vilisevät eläimet,
joilla ei ole hallitsijaa?
15 Kaldealaiset pyydystävät ihmisiä koukuilla,
vetävät heitä verkoilla kuin kaloja.
Saadessaan saaliin
he iloitsevat ja riemuitsevat.
16 He uhraavat verkoilleen,
polttavat suitsuketta pyydyksilleen.
Niillä he ovat saaneet, mitä ovat halunneet,
heillä on ruokaa yllin kyllin.
17 Saavatko he loputtomiin saalistaa, surmata kansoja säälimättä?

1:5

Ap. t. 13:41

1:8

Jer. 4:13, 5:6; Sef. 3:3

1:12

1. Moos. 49:24

1:13

Job 21:7

1:15

Jer. 16:16

1:6

Babylonialaisia sanottiin myös kaldealaisiksi.