AURINGONLASKUN ILMI\IT[:
H[M[R[NS[TEET JA RUSKOS[TEET

Jokaiselle v{h{nkin ilmakeh{n ilmi|it{ tarkkailleelle lienev{t
kes{iset pilvis{teet tuttuja. Nuo pilvien v{list{ loistavat
vaaleat s{teet on sin{{ns{ n{ytt{v{ geometrinen ilmi|. Erityisen
komeaksi ilmi| muodostuu auringonlaskun aikaan, joilloin s{teet
v{rj{ytyv{t ruskon v{reihin. T{ll|in puhummekin usein ruskos{-
teist{. Toinen iltah{m{r{{n liittyv{ s{deilmi| on h{m{r{ns{teet.
N{m{ kaksi ilmi|t{ sekoitetaan varsin usein, jopa harrastajien
keskuudessa, joten lienee paikallaan valottaa hiukan asiaa.

Pilvis{teet ja h{m{r{ns{teet ovat syntytavaltaan kesken{{n sukua
toisilleen. Kummankin aiheuttaa pilvien synnytt{m{ varjostus
auringon valaisemaan taivaaseen. Pilvis{teet ja ruskos{teet
syntyv{t, kun Aurinko valaisee p|ly{ ja kosteutta, joka on nor-
maalien keski- ja alapilvien korkeudella, ehk{ alempanakin. Kun
ilma on t{ynn{ t{llaista kosteutta ja p|ly{, on taivas vaalea ja
utuisen valoisa. T{m{ on helppo todeta peitt{m{ll{ Aurinko peu-
kalon taakse ja tarkkailemalla taivasta Auringon l{hell{. Alue
on hyvin kirkas, usein h{ik{sev{, koska ilmassa olevat partikke-
lit sirottavat valoa voimakkaasti. Kun repaleinen pilvenlonkare
p{{see peitt{m{{n auringonvaloa, syntyy taivaalle selv{sti erot-
tuva varjo. Usein pilvi{ on niin paljon, ett{ Aurinko p{{see
paistamaan vain pienist{ aukoista alemmaksi ja n{in taivaalle
ilmestyy valoisia s{teit{, jotka perpektiivin vaikutuksesta n{yt-
t{v{t yhtyv{t Auringon suunnalla.

Illalla auringon valo v{rj{ytyy punaisemmaksi ilmakeh{n vaikutuk-
sesta. T{ll|in n{kyv{t pilvis{teet saavat luonnollisesti saman
v{rityksen. N{it{ s{teit{ on alettu harrastajien piiriss{ kutsu-
maan ruskos{teiksi. Ne ovat kertaaluokkaa komeampia kuin taval-
liset pilvis{teet juuri v{riens{ vuoksi. Huomatkaa, ett{ rusko-
s{teet n{kyv{t yleens{ pilvien edess{. Vaikka, n{m{ s{teet n{ky-
v{t iltah{m{r{n aikaan, ei niit{ tulisi kutsua kuitenkaan h{m{-
r{ns{teiksi, sill{ kyseess{ on hiukan eri ilmi|.

Joskus iltah{m{r{n v{rj{tess{ taivaan ja purppuravaloksi kutsutun 
h{m{r{n ilmi|n ilmestyess{ taivaalle, saattaa t{ss{ punerruksessa 
n{ky{ tummia sinert{vi{ s{teit{. Joskus ilmi| on todella henke{-
salpaava, joskus vain vaatimaton s{de auringonlaskun suunnalla.
Intiassa t{t{ ilmi|t{ kutsutaan Buddhan s{teiksi, Homeros kuvasi
auringonnousun s{teit{ ruususormiseksi aamunsarastukseksi. Usein
taivas on aivan selke{, eik{ mink{{n pilvien luulisi aiheuttavan
varjoja taivaalla. Varjostavat pilvet ovat kuitenkin horisontin
alapuolella, silloin t{ll|in hyvinkin kaukana.

Kaikki s{teeth{n ovat periaatteessa yhdensuuntaisia, mutta per-
pektiivin vaikutuksesta ne n{ytt{v{t yhtyv{t Auringon suunnalla - 
tai sen vastapisteess{. Ajoittain h{m{r{ns{teit{ n{hd{{nkin Au-
ringon vastapuolella, jossa ne n{ytt{v{t yhtyv{n yhdess{ pistees-
s{ maan varjon yl{reunassa. N{it{ s{teit{ nimit{mme vastah{m{-
r{ns{teiksi. Vastapuolen s{teet ilmestyv{t yleens{ jo ennen
tavallisia h{m{r{ns{teit{ ja ne ovat himme{mpi{ kuin normaalit
s{teet, siksi niit{ ei helposti huomata. Komeimmillaan vastapuo-
len ja Auringon suunnan s{teet yhtyv{t koko taivaan yli ulottu-
viksi punertaviksi holvikaariksi.

Se, mik{ erottaa h{m{r{ns{teet tavallisista pilvist{, on niiden
syntykorkeus. H{m{r{ns{teet syntyv{t aina iltah{m{r{n v{reihin,
tavallisesti juuri purppuravaloon. Purppuravalon synnytt{{ noin
10-25 km:n korkeudella oleva hienojakoinen p|ly. T{m{ aines on
siis paljon normaaleja pilvi{ ylemp{n{.

Tarkkailkaa ruskos{teit{ ja h{m{r{ns{teit{ sek{ pankaa merkille,
miten niiden ilmestyminen ja katoaminen, sek{ se, miten s{teiden
v{ritys muuttuu Auringon painuessa alemmaksi. Ilmakeh{n valoil-
mi|iden jaosto seuraa n{it{ s{teit{ "auringonlaskun ilmi|t" -
havaintoteeman merkeiss{.

                                             Veikko M{kel{



K[SITTEIT[

Pilvis{teet, matalalla olevan p|lyn ja kosteuden sek{ pilvien
varjojen aiheuttamat valoisat s{teet ja tummat varjot.

Ruskos{teet, pilvis{teiden erikoistapaus. Auringonlaskujen ja -
nousujen yhteydess{ ruskon v{rj{{mi{ pilvis{teit{.

H{m{r{ns{teet, h{m{r{n v{reihin, etenkin purppuravaloon syntyv{t
tummat varjot. H{m{r{ns{teiksi voidaan my|s kutsua varjojen
v{liss{ olevian valoisia alueita.

Vastah{m{r{ns{teet, Auringon vastapisteess{ yhtyv{t h{m{r{ns{-
teet.