Edellinen luku,
Ruut
RUUT
2
1. Noomilla oli miehensä puolelta sukulainen, hyvin varakas mies,
Elimelekin sukua, nimeltä Booas.
2. Ja mooabilainen Ruut sanoi Noomille: "Anna minun mennä pellolle
poimimaan tähkiä jonkun jäljessä, jonka silmien edessä saan armon".
Noomi vastasi hänelle: "Mene, tyttäreni!"
3. Niin hän lähti ja meni poimimaan eräälle pellolle leikkuuväen
jäljessä; ja hänelle sattui niin, että se peltopalsta oli Booaan, joka
oli Elimelekin sukua.
4. Ja katso, Booas tuli Beetlehemistä, ja hän sanoi leikkuuväelle:
"Herra olkoon teidän kanssanne!" He vastasivat hänelle: "Herra
siunatkoon sinua!"
5. Sitten Booas sanoi palvelijallensa, joka oli leikkuuväen
päällysmiehenä: "Kenen tuo nuori nainen on?"
6. Palvelija, joka oli leikkuuväen päällysmiehenä, vastasi ja sanoi: "Se
on se nuori mooabitar, joka tuli Noomin mukana Mooabin maasta.
7. Hän sanoi: 'Salli minun poimia ja koota tähkiä lyhteiden väliltä
leikkuuväen jäljessä'. Niin hän tuli ja on ahertanut aamusta varhain
tähän saakka; vasta äsken hän hiukan levähti tuolla majassa."
8. Niin Booas sanoi Ruutille: "Kuules, tyttäreni! Älä mene muiden
pelloille poimimaan äläkä lähde pois täältä, vaan pysyttele täällä minun
palvelijattarieni mukana.
9. Pidä silmällä, millä pellolla leikataan, ja kulje heidän jäljessään.
Minä olen kieltänyt palvelijoitani koskemasta sinuun. Jos sinun tulee
jano, niin mene astioille ja juo vettä, jota palvelijat ammentavat."
10. Silloin Ruut heittäytyi kasvoilleen, kumartui maahan ja sanoi
hänelle: "Miten olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin että
huolehdit minusta, vaikka olen vieras?"
11. Booas vastasi ja sanoi hänelle: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä
sinä olet tehnyt anopillesi miehesi kuoltua, kuinka jätit isäsi ja
äitisi ja synnyinmaasi ja lähdit kansan luo, jota et ennen tuntenut.
12. Herra palkitkoon sinulle tekosi; tulkoon sinulle täysi palkka
Herralta, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta olet tullut turvaa
etsimään."
13. Ruut sanoi: "Minä olen saanut armon sinun silmiesi edessä, herrani,
sillä sinä olet lohduttanut minua ja puhutellut palvelijatartasi
ystävällisesti, vaikka en ole yhdenkään sinun palvelijattaresi
vertainen".
14. Ruoka-ajan tultua Booas sanoi hänelle: "Käy tänne ruualle ja kasta
palasesi hapanviiniin". Niin Ruut istui leikkuuväen viereen; ja Booas
pani hänen eteensä paahdettuja jyviä, niin että hän söi tarpeeksensa ja
jäi tähteeksikin.
15. Kun hän sitten nousi poimimaan, käski Booas palvelijoitaan sanoen:
"Hän saa poimia myöskin lyhteiden väliltä; ja te ette saa loukata häntä.
16. Voittepa vetää sitomistakin joitakin tähkiä ja jättää ne hänen
poimittavikseen; ja te ette saa nuhdella häntä."
17. Niin Ruut poimi pellolla iltaan asti; sitten hän pui, mitä oli
saanut poimituksi, ja siitä tuli noin eefa-mitan verta ohria.
18. Ja hän otti ne ja tuli kaupunkiin ja näytti anopillensa, mitä oli
poiminut. Sen jälkeen Ruut otti esille tähteet ruuasta, josta oli syönyt
tarpeekseen, ja antoi ne hänelle.
19. Silloin hänen anoppinsa sanoi hänelle: "Missä olet tänään poiminut
ja missä olet tehnyt työtä? Siunattu olkoon se, joka on sinusta
huolehtinut." Sitten hän ilmoitti anopillensa, kenen luona hän oli ollut
työssä, sanoen: "Se mies, jonka luona olin tänä päivänä työssä, on
nimeltään Booas".
20. Noomi sanoi miniällensä: "Siunatkoon häntä Herra, joka on osoittanut
laupeutta eläviä ja kuolleita kohtaan". Ja Noomi sanoi vielä: "Hän on
sukulaisemme ja meidän sukulunastajiamme".
21. Silloin mooabilainen Ruut sanoi: "Vielä hän sanoi minulle:
'Pysyttele vain minun palvelijaini mukana siihen asti, että he saavat
kaiken minun leikkuuni lopetetuksi'".
22. Niin Noomi sanoi miniällensä Ruutille: "Hyvä on, tyttäreni, lähde
hänen palvelijattariensa mukana, niin et joudu sysittäväksi muiden
pelloilla".
23. Ja hän pysytteli Booaan palvelijattarien seurassa poimien tähkiä,
kunnes ohran- ja nisunleikkuu oli lopussa. Sitten hän jäi olemaan
anoppinsa luo.
Seuraava luku,
Ruut